pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

Könönpellon asevelikylä
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy
Könönpellon asevelikylä
Rakennettu 1940-1950 luvuilla
Valintaperuste: R, M
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009
Könönpelto on tärkeä esimerkki teollisuusyhtiön pyrkimyksestä
luoda paikkakunnalle korkeatasoisia tyyppitalosuunnitelmiin
perustuvia yhtenäisiä ja säädellysti
rakennettuja työväestön asuinalueita.
Könönpelto muodostuu radan erottamasta eteläisestä ja
pohjoisesta Könönpellosta, jonne Alvar Aalto Ahlström
Oy. n toimeksiannosta laati asemakaavat (Eteläinen Könönpelto
v. 1942 ja Pohjoinen Könönpelto v. 1944).
Alueen rakentaminen alkoi, kun Luttilan omakotialue
oli jo täyteen rakennettu ja Savonmäen asutusta haittasi
veden puute. Yhtiö lahjoitti tontit työntekijöilleen.
Könönpellon rakennusjärjestyksessä oli määrätty, mitä
talotyyppiä milläkin tontilla sai käyttää. Aluetta varten
oli v. 1943 tehtaan suunnittelukonttorissa kehitelty viisi
talotyyppiä eli ns. Aalto-mallisto. Talotyyppeihin liittyi
myös omat piharakennuksensa. Vaikka rakennukset olivat
ilmeeltään vaatimattomia, alue edusti aikoinaan ns.
romanttista funktionalismia.
Osaa eteläisen Könönpellon alueesta kutsutaan invalidikyläksi,
koska yhtiö rakensi alueelle v. 1942 kymmenen
sotainvalideille lahjoittamaansa tyyppitaloa, jossa satulakaton
mallina oli Aallon joillekin muillekin paikkakunnille
suunnittelema epäsymmetrinen kattokulma.
1960-luvun lopulla ja 1970-luvun vaihteessa aluetta lisärakennettiin
arkkitehti Kauko Heikkisen suunnittelemilla
tiilisillä tyyppitaloilla.
Alueelle rakennettiin Kalevi Väyrysen suunnittelemana
kolmikerroksinen koulu v. 1953 ja opettajien asuinrakennus
v. 1954.
Pohjoisen Könönpellon talot ovat jyrkkäkattoisempia,
suurempia ja harjaltaan symmetrisiä.
Könönpellon rakennusten pintamateriaaleja rakennusosia
(ikkunat ja ovet) on vuosien kuluessa muutettu
melko paljon.
263