pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Aikoinaan tila on ollut hyvin merkittävä ja keskeinen<br />
Leppävirralla. Esim. yksi omistajista, Juho Laitinen oli perustamassa<br />
Leppävirran meijeriä ja oli mukana kehittämässä<br />
lokomobiilia sähkön tuottamiseen.<br />
Karlvikin kartano<br />
Nykyinen asu 1800-luvun loppu<br />
Valintaperuste: R M<br />
Kartanosta on säilynyt ainoastaan päärakennus ja aitta.<br />
Laaja, omenapuita kasvava puutarha on nykyään puistoalueena.<br />
Päärakennus on hyvä esimerkki 1800-luvun<br />
puolivälin jälkeen seudulle levinneestä sveitsiläistyylistä,<br />
jonka piirteitä Alapihan päärakennuksessa ovat mm<br />
.katon poikkiharja eli frontoni, räystään alapuoliset tukikonsolit<br />
ja hyvin loiva kattokulma.<br />
Päärakennus on sisältä täysin muutettu, ulkohahmo on<br />
säilyttänyt rakennusaikaisen hahmonsa lukuun ottamatta<br />
toisen kerroksen sivuräystäiden alle puhkaistuja<br />
ikkunoita ja päädyn parveketta.<br />
Alapiha siirtyi 1950-luvulla kunnalle, joka muutti päärakennuksen<br />
oppilasasuntolaksi. Nykyään rakennus kuuluu<br />
osana Alapihan kouluun, jonka uudemmat rakennukset<br />
sijaitsevat päärakennuksen alapuolella.<br />
Kirkonkylän yksittäiset kohteet<br />
Kotikallio<br />
1917<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kotikallio, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Apteekkari Hämäläinen rakennutti v. 1917 Kalmalahden<br />
länsirannalle jugendvaikutteinen huvilan. Rakennuksen<br />
osti v. 1927 Tilda Löthman-Koponen, jonka aikana (v.<br />
1927-1959) huvilan elämä oli vilkasta ja vieraita kävi<br />
paljon, mm. presidentti Kyösti Kallion nimi löytyy vieraskirjasta.<br />
Taajamarakenteessa Kalmalahden itärannalla sijaitseva<br />
huvila on hiljattain esimerkillisesti korjattu. Vehreä piha<br />
sulautuu hyvin puistomaiseen rantavyöhykkeeseen,<br />
jossa huvilan rantapenkereelle v. 1910 rakennettu, sievä<br />
pieni sauna täydentää idyllisen rantamaiseman. Pihaan<br />
kuulunut aitta on purettu 1990-luvun jälkeen.<br />
Karlvikin kartano, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Kalmalahden puistomaisella rantavyöhykkeellä sijaitseva<br />
Karlvikin kartano on Alapihan kartanon ohella ainoita<br />
Leppävirralla säilyneitä kartanoita. Leppävirta oli<br />
yksi nykyisen <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> alueen emäpitäjistä, joissa<br />
vauraiden suurtilojen lisäksi etenkin hallintovirkamiehet<br />
hankkivat asuintiloja ja rakensivat arvonsa mukaiset rakennukset.<br />
Päärakennus on rakennettu todennäköisesti kolmessa<br />
vaiheessa, joista vanhin osa on läntinen pääty. Asutusta<br />
tilalla on ollut jo 1600-luvulla, jolloin paikan nimi oli Ryynänranta.<br />
1700-luvulla piirimaanmittari K.J. Haartmanin<br />
omistuksessa tilan nimi muutettiin Karlvikiksi. Myöhemmin<br />
tilan omistajat vaihtuivat usein. Näistä rakennusten<br />
kannalta merkittävimpiä oli Leppävirran tuomiokunnan<br />
tuomari M. Brunou (omisti tilan v. 1870-1901), joka kunnosti<br />
ja laajensi päärakennuksen nykyiseen muotoonsa:<br />
Tällöin rakennettiin ns. kavaljeerien siipirakennus, jossa<br />
käräjiä seuraavat nuoret tuomarit asuivat. Seuraavina<br />
omistajina oli mm. Paul Wahl, joka oli mahdollisesti Varkauden<br />
tehtaiden perustajan poika.<br />
Päärakennuksen 1800-luvun lopun nikkarityyliset julkisivut<br />
ovat säilyneet hyvin, sisätiloihin on tehty muutoksia<br />
(inventoinnissa kerrottiin mm., että keskuslämmityksen<br />
asentamisen yhteydessä huonetiloja jonkin verran muutettu).<br />
Pihaan kuuluu vielä muutamia talousrakennuksia ja<br />
vanha puutarha. Vanha navetta korvattiin 1950-luvulla<br />
uudella. Lähiympäristö on metsäistä ranta-aluetta, vanhat<br />
peltoalueet ja tienvarsinäkymät tulotieltä kohti kartanoa<br />
ovat kasvamassa umpeen.<br />
126
Change language