pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Vaikka ortodoksisen kirkon piirissä kirkkorakentamisessa<br />
pyrittiin pitäytymään vanhoissa perinteissä, näkyy<br />
Iisalmen Ortodoksikirkossa rakennusaikansa ilme:<br />
massoittelun määräsi liturginen käytäntö, mutta rakennedetaljeiltaan<br />
kirkko, kuten sen suunnitelleen Ilmari<br />
Ahosen muutkin kirkot, edustaa muihin maakunnan ortodoksikirkkoihin<br />
verrattuna rehellisemmin 1950-lukua.<br />
Iisalmen kirkkoa muistuttaa paljon mm. Kajaanin ortodoksikirkko,<br />
jossa kuitenkin kellotorni on rakennettu<br />
erillisenä, kuten Iisalmenkin kirkossa alun perin suunniteltiin.<br />
Lopullisissa Iisalmen kirkon suunnitelmissa kellot<br />
sijoitettiin sisäänkäynnin yläpuolelle.<br />
Korolaisen talo<br />
Arkkitehti Kerttu Rytkönen, v. 1925, laajennus<br />
v. 1945. Valintaperuste: R, M<br />
August Korolaisen v. 1924 rakennuttama asuintalo,<br />
jonka huonetiloihin kuuluivat alun perin sali, ruokasali,<br />
isännän huone, sänkyhuone, lastenhuone, palvelijan<br />
huone sekä keittiö. 1945-1946 hirsirunkoista asuinrakennusta<br />
jatkettiin lautarakenteisella laajennuksella<br />
ja alkuperäinen aumakatto muutettiin satulakatoksi.<br />
Samoihin aikoihin rakennetun ulkorakennuksen detaljointi,<br />
kuten näyttävät räystäslistoitukset ja barokkityyliset<br />
julkisivuaiheet, ovat Kerttu Rytkösen suunnitelmien<br />
tunnuspiirteitä. Rakennukset ovat merkittävä osa Kirkkopuiston<br />
alueen puutalomiljöötä.<br />
Pohjolankatu<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Lääninagronomi Alfred Sjöströmin v. 1877 laatimassa<br />
Iisalmen kauppalan asemakaavassa puilla reunustetuiksi<br />
pääkaduiksi oli osoitettu Kirkkopuistonkadun lisäksi<br />
<strong>Pohjois</strong>valtakatu eli nykyinen Pohjolankatu.<br />
Kadut olivat pitkään sorapintaisia. Alkavan autoliikenteen<br />
vaatimuksesta päällystettiin Pohjolankadun itäpuoli<br />
nupu- ja lohkokivillä v. 1932-1933 hätäaputöinä.<br />
Graniittikivet lohkottiin Paloisvuoresta. Ensimmäinen<br />
kestopäällysteinen katu tuli v. 1956, kun Pohjolankadun<br />
länsipuoli <strong>Savon</strong>kadusta pohjoiseen kaupungin rajalle<br />
päällystettiin asfalttibetonilla. Itäpuolella nupukiveys säilyi<br />
vuoteen 1990 saakka.<br />
Kaupungin pääkatu, Pohjolankatu säilyi vilkkaasti liikennöitynä<br />
läpikulkukatuna, kunnes v. 1996 valmistui kaupungin<br />
itäpuolelle ohitustie. Vuosituhannen vaihteen<br />
tienoilla uusittiin Iisalmen pääkadun ilmeelle leimalliset<br />
koivurivit.<br />
Kadun varrelle sijoittuu useita kulttuurihistoriallisesti<br />
arvokkaita rakennuksia. Eteläpäässä torin tuntumassa<br />
sijaitsevat Raatihuone (v. 1899) ja linja-autoasema (v.<br />
1965) sekä Siimeskulman puiset kaupparakennukset<br />
(1890-luku.) <strong>Pohjois</strong>een mentäessä kadun varrella ovat<br />
mm Villa Verte, Naistenyhdistyksen talo (1900-luvun<br />
alkup.), Työväentalo (v. 1908) ja Lappalaisen talo sekä<br />
kadun pohjoispäässä Vanha kunnantalo.<br />
Raatihuone, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
30
Change language