pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Pappila<br />
Arkkitehtitoimisto K. Ström & Tuomisto, valmistunut<br />
v. 1956<br />
Valintaperuste: M, R<br />
Rautalammin seurakunta tuli emäseurakunnaksi v. 1561.<br />
Ison pappilan pinta-ala v. 1910 oli 2457 hehtaaria, jolloin<br />
siihen kuului 23 torppaa, 40 mäkitupaa ja yhdeksän<br />
tonttia. 1930-luvun loppuun mennessä erotettiin pappilasta<br />
44 itsenäistä tilaa.<br />
Pappilan pihapiiri lukuisine talousrakennuksineen säilyi<br />
vuoteen 1955, jolloin laadittiin uuden pappilan piirustukset<br />
ja nykyistä pappilarakennusta edeltänyt, vuonna<br />
1810 valmistunut taitekattoinen, kustavilaista tyyliä<br />
edustava kaksikerroksinen pappilarakennus purettiin.<br />
Uuteen pappilarakennukseen tuli kirkkoherran asunnon<br />
lisäksi virastohuoneet. Autotalliosalla rakennukseen<br />
liittyvään siipirakennukseen tuli asunnot kappalaiselle,<br />
kanttoriurkurille, suntiotalonmiehelle ja kanslia-apulaiselle.<br />
Rakennusta on peruskorjattu v. 1992 (suunnittelija<br />
Hannele Arantola), jolloin kirkkoherranvirasto siirrettiin<br />
kirkonkylän keskusraitilta ostettuun entisen KOP:n kiinteistöön<br />
ja vapautuneisiin tiloihin sijoitettiin vierashuone<br />
ja nuorisotoimisto. Samassa korjauksessa uusittiin myös<br />
ikkunat ja tiilikatto.<br />
Julkisivuiltaan slammatut, tiilikatteiset yksikerroksiset rakennukset<br />
istuvat viehättävästi pihapiiriin, jolle rannan<br />
puolella vanha pihapuusto ja avoimet rantapellot luovat<br />
puistomaisen ja arvokkaan taustan. Vanhoista rakennuksista<br />
ainoana säilytetty, v. 1878 rakennettu luonnonkivinavetta<br />
rajaa ja luo tasapainoa sisääntulopihalle.<br />
Työväentalo<br />
Vanhin osa 1880-luvulla, v. 1921 näyttämösiipi,<br />
v. 1963 kuisti<br />
Valintaperuste: M,R<br />
Rautalammin komea työväentalo on rakennettu vaiheittain.<br />
Kauppias Wilhelm Pöyhönen oli 1880-luvulla rakentanut<br />
talon vanhimman osan, jonka työväenyhdistys<br />
v. 1906 osti ja kunnosti vuoteen 1909 mennessä. Kaupanpito<br />
jatkui talossa 1940-luvulle asti. Kauppapuodissa<br />
olivat vuokralaisena Työväenosuuskauppa ja Osuusliike<br />
Kansanvoima. Rakennusta laajennettiin v. 1921 näyttämösiivellä<br />
ja v. 1963 valmistui pihanpuolelle tasakattoinen<br />
kuisti, joka on myöhemmin muutettu loivaksi<br />
pulpettikatoksi.<br />
Kurssilanmäki, Pestuuraitti ja Mantankuja<br />
Vanha kirkonkylän rakennuskantaa, vanhat kujat<br />
Valintaperuste: M,R<br />
Alue laskee kaakossa jyrkkärantaiseen Pitkälahteen,<br />
jonka rantatonttien rakennuksissa toimi kirkonkylän<br />
ensimmäiset kauppaliikkeet, kuten Kustaa Jalkasen v.<br />
1873 Kurssilan taloon perustama kauppapuoti. 1930-<br />
luvulle jatkuneesta kaupanpidosta on jäljellä väentupa<br />
ja vanha leveillä lankuilla vuorattu (tai lankuista rakennettu)<br />
päärakennus.<br />
Makasiinirakennus ja puotirakennus on purettu. Rannalla<br />
on säilynyt sauna ja venevaja. Aikoinaan piha jakautui<br />
kauppapihaan ja talouspihaan sekä rannanpuoleiseen<br />
puutarhaan.<br />
Kurssilan naapurissa rantaan laskevalla rinteessä on<br />
myös Neuvosen kauppaliikkeenä tunnettu rakennus,<br />
joka Kurssilan tapaan on myöhemmin muutettu kokonaan<br />
asuinkäyttöön. Aiemmin Kurssilanmäki oli vilkas<br />
kylän keskus, jossa pidettiin mm. markkinoita. Myöhemmin,<br />
maanteiden rakentamisen myötä kaupat siirtyivät<br />
täältä rannan tuntumasta nykyiselle keskusraitille.<br />
Kirkonkylän pienipiirteistä, vanhaa raitistoa ja rakentamista<br />
on vielä jäljellä Pestuuraitin, Mantankujan, Kurssilantien<br />
ja Mäkitien alueilla, joissa rakennukset ja kujamaisina<br />
pysyneet tiet on sovitettu maaston muotoihin<br />
ilman ruutukaavaa. Mäkitien varrella sijaitsee alun perin<br />
kirjakaupaksi v. 1902 rakennettu talo, jonka seuraavalla<br />
vuosikymmenellä osti Suomen Kauppapankki liiketilakseen.<br />
Nykyään helluntaiseurakunnan omistuksessa oleva<br />
rakennuksen ulkoasu on säilynyt hyvässä kunnossa ja<br />
suuremmilta muutoksilta.<br />
Korttelialueella on monia paikallisesti merkittäviä asuinkohteita<br />
kuten nyt tyhjillään oleva Tiiholan pihapiiri,<br />
jotka yhdessä säilyneen kortteli- ja kujarakenteen kanssa<br />
muodostavat maakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden.<br />
Ortodoksikirkko<br />
Ilmari Ahonen v. 1959<br />
Valintaperuste: M, R<br />
Rautalammin v. 1950 perustettu ortodoksiseurakunta<br />
toimi ennen oman kirkkorakennuksen valmistumista eri<br />
kouluilla ja mm. Taimelassa. Maanlunastustoimikunnan<br />
toimesta varattiin kylän keskeltä Latsinmäeltä tontti kirkolle<br />
sekä kirkkoa ja hautausmaata varten.<br />
Ensimmäiset piirustukset laati kuopiolainen rakennusmestari<br />
Korhonen, joka oli v. 1953 tehnyt Pielaveden<br />
kirkon suunnitelmat. Jälleenrakennustoimikunta ei kuitenkaan<br />
hyväksynyt Korhosen piirustuksia, vaan pyysi<br />
toimikunnan arkkitehti Ilmari Ahosen laatimaan uudet<br />
piirustukset.<br />
Vuonna 1959 rakennettu Rautalammin ortodoksikirkko<br />
edustaa jälleenrakennusajan yleisempää kirkkotyyppiä,<br />
joka on selkeästi 1950-luvun rakennustyyliin perustuvaa,<br />
kun taas Pielaveden ortodoksikirkko on tyypiltään<br />
aikakauden kirkoista harvinainen.<br />
Kirkon vieressä on Ilmari Ahosen v. 1959 suunnittelema<br />
pappilarakennus.<br />
178
Change language