pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
v. 1906, Varpaisjärven ja Muuruveden kirkot v. 1904.<br />
Keväällä 1907 Stenbäckin käydessä sopimassa kirkon<br />
luonnosten laatimisesta Sonkajärvellä hänellä oli meneillään<br />
kirkonrakennustyömaat Rauman eteläpuolella Pyhärannassa<br />
ja Terijoella Karjalan kannaksella. Sonkajärven<br />
kirkko oli Stenbäckin suunnittelemista kirkoista 21.<br />
Kirkon rakennusmestarina toimi K. A. Honkavaara (ent.<br />
Hall), joka oli valmistunut v. 1901 rakennusmestariksi<br />
Helsingin teollisuuskoulusta, jossa myös Stenbäck oli<br />
opettajana. Heti valmistuttuaan hän siirtyi Stenbäckin<br />
kirkonrakennustyömaille. Sonkajärven kirkon rakentamisen<br />
jälkeen hän toimi yksityisenä urakoitsijana.<br />
Kirkko rakennettiin lyhyessä ajassa, puolessatoista vuodessa<br />
ja vihittiin juhlallisesti käyttöön v. 1910. Rakennusmateriaalina<br />
ns. musta kivi, gabro, joka tunnetaan<br />
myös mustan graniitin nimellä. Kivi oli louhittu parin kilometrin<br />
päästä Sihverinmäestä. Kiven valinnan ratkaisi<br />
sen läheisyys rakennuspaikkaan. Työn alussa osa seurakuntalaisista<br />
olisi halunnut käytettävän vaaleanharmaata<br />
graniittia, mutta koska se olisi täytynyt kuljettaa<br />
kauempaa, olisivat rakennuskustannukset kasvaneet.<br />
Vaaleaa graniittia on käytetty kuitenkin julkisivujen koristeaiheena<br />
mm. sisäänkäyntien portaaleissa ja ikkunoiden<br />
ympärillä.<br />
Julkisivut muurattiin Yhdysvalloista tulleella Rubblemuuritekniikalla,<br />
jossa käytettiin erikokoisia, suorakaiteenmuotoisia,<br />
ulkopinnaltaan muokkaamattomia kiviä.<br />
Kirkon arkkitehtuurissa yhdistyvät sisätilaa hallitsevan<br />
pitkäkirkon ja ulkoarkkitehtuuria leimaavan ristikirkon<br />
ainekset. Ajankohdan rakennuksille tyypillinen epäsymmetria<br />
ilmenee sisätilassa toispuoleisena lehteriratkaisuna<br />
ja eksteriöörissä tornin sijoittamisena keskiakselista<br />
sivuun. Samanlainen tornin sijoitus oli monille Stenbäckin<br />
kirkoille tyypillinen ratkaisu. Ensimmäisenä hän toteutti<br />
sen v. 1898 valmistuneessa Euran kirkossa ja sitten Muuruvedellä,<br />
Varpaisjärvellä, Vuolijoella, Pyhärannassa, Karunassa<br />
ja Luvialla. Poikkeuksena oli vain Nilsiän kirkko.<br />
Stenbäck suunnitteli pohjan kaksilaivaisena, jolloin sisätila<br />
ja torni voitiin toteuttaa matalampana. Tois-puoleisen<br />
lehteriratkaisun Stenbäck toteutti muutamissa muissakin<br />
pienissä maalaiskirkoissa kuten Varpaisjärvellä, Vuolijoella<br />
sekä Luvialla, joka rakennettiinkin osittain samoilla<br />
piirustuksilla kuin Sonkajärven kirkko. Merkittävimmät<br />
erot ovat Sonkajärven kirkon barokkimaisemmat detaljit.<br />
Kirkon sisäseinät on muurattu tiilestä ja holvit valettu<br />
betonista. Pinnat on rapattu ja ne oli alun perin kalkittu<br />
harmaiksi punertavin koristeaihein. Kirkko oli jo alusta<br />
lähtien suunniteltu lämmitettäväksi. Alkuperäinen kalorifeerilämmitys<br />
vaihdettiin 1980-luvulla kiertoilmalämmitykseksi.<br />
Kirkonkylän pappila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
203
Change language