pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Laukkalan kirkko<br />
Rakennusmestari Emil Ikäheimo,<br />
rakennettu v. 1939-1940<br />
Valintaperuste: R<br />
Pielaveden pohjoisosiin oli kaavailtu pitäjän laajuuden<br />
ja huonojen tieyhteyksien takia omaa kappelikirkkoa jo<br />
v. 1859, mutta hanke lykkäytyi seuraavalle vuosisadalle.<br />
Kunnan rakennusmestari Eemil Ikäheimo laati ensin piirustukset<br />
tiilirunkoisesta kirkosta, mutta myös puurakenteisen<br />
vaihtoehdon kirkkohallintokunnan epäillessä<br />
muuratun kirkon tulevan puurunkoista paljon kalliimmaksi.<br />
Tiilirunkoisena rakennetun kirkon mallin Eemil<br />
Ikäheimon kerrotaan saaneen Heikki Klemetin teoksesta<br />
”Suomalaisia Kirkonrakentajia”. Eino Pitkäsen Iisalmen<br />
Kirkkopuistoon suunnittelemalla ja v. 1934 valmistuneella<br />
kirkolla näyttää olleen myös paljon vaikutusta<br />
rakennuksen hahmoon.<br />
Kirkon rakentaminen alkoi kesäkuussa v. 1939, mutta<br />
talvisodan syttyminen syksyllä v. 1939 ja sitä seurannut<br />
sota-aika hidastutti kirkon valmistamista. Kirkkoon<br />
asennettiin v. 1969 kamiinalämmityksen tilalle keskuslämmitys.<br />
Vuonna 1973 kirkon yhteyteen rakennettiin<br />
seurakuntasali, jota laajennettiin v. 1986-1987. Arkkitehtuuriltaan<br />
laajennukset edustavat ajalleen tyypillistä<br />
asiallista ja melko vaatimatonta rakentamista eivätkä<br />
siksi vie huomiota itse kirkolta.<br />
Laukkalan koulu ”Kouluharju”<br />
Valmistunut v. 1893<br />
Valintaperuste: R<br />
Kansakoulu aloitti Laukkalassa v. 1893, jolloin koulupiiriin<br />
kuului myös nykyisen Kiuruveden kyläalueita kuten<br />
Koivujärvi, Sulkava ja Niemisjärvi. Tällöin rakennettu<br />
koulurakennus osoittautuikin heti liian pieneksi ja lisätiloja<br />
täytyi vuokrata lähitaloista. Kun oppivelvollisuuslain<br />
tullessa v. 1921 voimaan oppilasmäärä kasvoi, rakennettiin<br />
Niemisjärven koulu. Laukkalan koulussa koulutoiminta<br />
loppui v. 1967 ja vuodesta 1971 koulukiinteistö<br />
on ollut yksityisasuntona. Koulurakennus on uudesta<br />
käytöstä huolimatta säilyttänyt ominaispiirteensä.<br />
Pappilan suunnitteli Kuopion läänin maaseuturakentamiseen<br />
merkittävästi vaikuttanut rakennusmestari<br />
Eino Sorri ja urakoitsijana toimi kunnan rakennusmestari<br />
Eemil Ikäheimo. Pappila rakennettiin v. 1950 noin<br />
kilometrin päähän Vaaraslahteen johtavan tien varrelle.<br />
Rakennus on ulko- ja myös sisätiloiltaan säilynyt hyvin<br />
sodanjälkeistä pientalorakentamista edustavassa asussaan,<br />
mm. sisätiloissa on ajalle tyypilliset lakatut vaneriovet<br />
ja Enso-tyyppisillä tapeteilla verhoiltuja seinäpintoja.<br />
Pappila jäi tyhjilleen v. 1965. Vuonna 1970 tämä seurakunnan<br />
kolmas pappisvirka lakkautettiin, minkä jälkeen<br />
pappila myytiin yksityiskäyttöön.<br />
Nuorisoseurantalo<br />
Inventointitiedot puuttuvat.<br />
Vaaraslahti<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Vaaraslahti kuuluu Laukkalan ohella <strong>Pohjois</strong>-Pielaveden<br />
suurimpiin kyliin. Maisemaltaan kyläalue on metsävaltaista,<br />
jossa asutus ja maanviljelys ovat saarekemaisesti<br />
melko hajanaista eikä siksi hahmotu yhtenäisenä kulttuurimaisema-alueena.<br />
Alueella on kuitenkin säilynyt<br />
monipuolisesti 1900-luvun kylärakentamista edustavaa<br />
rakennuskantaa vanhojen maatilojen lisäksi.<br />
Kylän keskuksena on Kiuruvedelle ja Laukkalaan johtavien<br />
teiden risteys, jossa vanhaa rakennuskantaa edustavat<br />
puurakenteiset mylly, nuorisoseuratalo ja kauppa,<br />
joka on edelleen toiminnassa. Vaaraslahden tien varressa<br />
sijaitsee vähävaraisempien asumista edustava ”Litran<br />
mökkialue” (ei inventoitu), jolla olevat pienikokoiset<br />
mökit on nykyään muutettu lomakäyttöön.<br />
Vaaraslahden meijeri<br />
Valmistunut v. 1827<br />
Valintaperuste: R<br />
Hirsirunkoinen koulu on vuorattu 1930-luvun lopulla<br />
pystylaudoituksella. Klassistiset ikkunalaudoitukset<br />
lienee tehty samassa yhteydessä. Betonirunkoiset ulkoportaat<br />
ja avokuistirakenteet on tehty nähtävästi<br />
1920-1930-luvuilla. Koulupiha sijaitsee kauniilla paikalla<br />
Pielavesijärven rantamaisemassa. Pihassa on säilynyt<br />
1920-luvulla rakennettu hirsirunkoinen ulkorakennus ja<br />
sauna.<br />
Pappila<br />
Rakennusmestari Eino Sorri<br />
valmistunut v. 1950<br />
Valintaperuste: R<br />
Vuonna 1944 oli päätetty seurakunnan apulaisen (myöhemmin<br />
kappalaisen viran) perustamisesta ja sijaintipaikaksi<br />
Laukkala, koska sinne oli muutamia vuosia aiemmin<br />
valmistunut uusi kirkko.<br />
Vaaraslahden meijeri<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Vaaraslahden v. 1904 perustetun meijerin ensimmäinen<br />
meijerirakennus rakennettiin v. 1910. Tämän korvasi v.<br />
1927 valmistunut meijerirakennus.<br />
168
Change language