pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Sormulan ja Iisveden taajaman välissä sijaitsevat Iisveden<br />
koulurakennukset kuuluvat maakunnan parhaimpiin<br />
esimerkkeihin 1950-luvun koulurakentamisesta säilyneisyytensä<br />
ja ajalle tyypillisten detaljiensa takia. Pienehkön<br />
taajaman koulutyyppiä edustava kokonaisuus on massoiteltu<br />
herkkäilmeiseksi rakennuksen eri osia korostavien<br />
seinärappauksen heleiden värien avulla (vrt. Kiuruveden<br />
Nivan koulun opettajien asunnot). Julkisivujen sommitteluelementteinä<br />
ovat erityyppiset ikkunat ja suosittu<br />
ranskalainen parveke metallipinnakaiteineen. Materiaaleja<br />
ovat sokkelin liuskekivi, julkisivujen rappaus ja katon<br />
tiili tyypillisine räystäsdetaljeineen. Pääsisäänkäyntejä on<br />
korostettu tiiliverhoilulla ja persoonallisella muotoilulla.<br />
Kohteet haja-asutusalueilla<br />
Kuivataipaleen kanava<br />
Hackman Oy:n rakennuttama, valmistunut 1860-luvulla,<br />
kanavan puurakenteet uusittu viimeksi<br />
v. 2007<br />
Viipurilainen Hackman yhtiö rakennutti kanavan omistamalleen<br />
maa-alueelle Kuivataipaleen kannaksen poikki<br />
1860-luvulla voidakseen uittaa tukkeja Kymijoen vesistöstä<br />
Vuoksen vesistöön kuuluvaan Kuvansiin, josta oli<br />
vesitie yhtiön omistamalle Sorsakosken tehtaalle. Myöhemmin,<br />
<strong>Savon</strong> rautatien valmistuttua kanava helpotti<br />
tehtaan tuotteiden kuljetusta Suonenjoelle sieltä rautateitse<br />
edelleen markkinoitavaksi.<br />
300 metriä pitkään kanavaan rakennettiin sulkuportit v.<br />
1890. Kanavaa käytti 1800-luvun lopulla myös Suonteelaiva,<br />
jolla kuljetettiin matkustajien lisäksi mm. maitoa<br />
Paasiveden puolella Mäntyniemessä sijaitsevaan meijeriin.<br />
Kanava lopetti toimintansa v. 1959. Vuonna 1976 kannaksen<br />
kautta rakennettiin tie ja siinä yhteydessä kanava<br />
tukittiin. Vuonna 1996 kanava on osin rekonstruoimalla<br />
korjattu käyttökelpoiseksi museokanavaksi. Sulkuportit<br />
ja puisia kanavarakenteita on viimeksi uusittu v. 2007.<br />
Vanhat kanavanvartijan rakennukset, kamarin ja tuvan<br />
kokoinen mökki sekä pieni navetta on purettu, mutta<br />
näiden kivijalkojen tienoille on siirretty vanha hirsirunko,<br />
johon on sijoitettu alueen informaatiopiste.<br />
Kanava on yksi merenkulkulaitoksen ylläpitämästä kuudesta<br />
alueellisesta kanavamuseosta, jotka sijaitsevat<br />
historiallisesti ja matkailullisesti arvokkaissa kanavakiinteistöissä.<br />
Kanavamuseot toimivat Taipaleen, Saimaan,<br />
Varistaipaleen, Ämmäkosken, Herrakosken, Jakokosken,<br />
Möhkön ja Kuivataipaleen kanavilla. Museot ovat<br />
Järvi-Suomen merenkulkupiirin hoidossa.<br />
Elkkula ja Heikkilä<br />
Heikkilän ja Elkkulan tilat ovat jäljellä neljän talon ryhmästä<br />
pienen Jauhojärven länsipuolella sijaitsevalla Jauhomäellä,<br />
jonka sivuitse kulki 1700-luvulta asti Pieksämäeltä<br />
ja Rautalammilta Kuopioon johtava tie.<br />
Kuivataipaleen kanava, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
233
Change language