pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kirkkoon tuli lämmityslaitteiksi neljä kamiinaa, jotka<br />
vaihdettiin v. 1962 kuumailmalämmitykseen. Valaistuksena<br />
olivat kynttilät 1960-luvulle asti. Aluksi ei ollut<br />
edes kynttiläkruunuja ja lampetteja, ne kirkkoon saatiin<br />
hankittua v. 1937. Sähkövalaistus asennettiin v. 1962.<br />
Kirkon sisätiloissa on tehty jonkin verran muutoksia mm.<br />
alttariin ja lehteripenkkeihin. Kirkko on peruskorjattu<br />
vuosina 1962-1963 (arkkit. Esko Laitinen) ja v. 1991-93<br />
(Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy). 1990-luvun<br />
korjauksessa kirkon vesikatto ja julkisivut korjattiin ja<br />
sisätilat pyrittiin palauttamaan väritykseltään alkuperäisasuunsa.<br />
Kirkon ympärille perustettiin hautausmaa<br />
kirkon rakentamisen yhteydessä.<br />
Seurakuntatalo<br />
(inventoimatta)<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Seurakuntatalo, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Entinen kunnantupa<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Talo on kirkon ohella ainoa Kauppatien varrella sijaitseva<br />
1940-lukua edeltäneessä asussa säilynyt rakennus.<br />
Entinen lainajyvästö (nyk. käsityökeskuksen talo)<br />
Valmistunut 1900-luvun alussa<br />
Valintaperuste: R, M<br />
1900-luvun kansallisromantiikan ajan kirkkoa vastapäätä<br />
seurakuntatalossa näkyy myös oman aikakautensa romantiikka,<br />
1980-luvun rakennustekniikalla toteutettu<br />
arkkitehtuurissa suosittu postmodernismi. Seurakuntatalon<br />
arkkitehtonisena ansiona on sen miellyttävä ja<br />
katukuvaa kauniisti rakentava sijoitus. Rakennusta on<br />
laajennettu myöhemmin.<br />
Entinen Kunnantupa<br />
Valmistunut 1900-luvun alussa<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kirkon viereinen kaksikerroksinen puutalo rakennettiin<br />
alun perin kunnantuvaksi, jona se palveli 1930-luvulle.<br />
Tällöin talo kunnostettiin kunnanlääkärin virka-asunnoksi.<br />
1960-luvulla rakennusta käytettiin jälleen kunnanvirastona<br />
ennen sen siirtymistä nykyisiin, kansakoulurakennuksesta<br />
saneerattuihin virastotiloihin. Nykyisin<br />
talossa on kunnan palvelutoimintoja. Osa tiloista on<br />
vuokrattu yksityisille.<br />
Entinen lainajyvästö<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Kirkon ympäristökokonaisuuteen kuuluu entinen lainajyvästö,<br />
nykyinen käsityöneuvonta-asema. Valtio oli<br />
jo ruotsinvallan aikana kehottanut seurakuntia perustamaan<br />
katovuosien varalle pitäjänmakasiineja, joista<br />
viljelijät saattoivat lainata siemenviljaa.<br />
Rakentamisvelvollisuus siirtyi 1800-luvun puolivälin jälkeisessä<br />
kirkollisen ja kunnallisen hallinnon erossa kunnille,<br />
jolloin näitä kirkon tuntumaan rakennettuja suuria<br />
makasiineja yleensä alettiin kutsua lainajyvästöiksi. Varpaisjärven<br />
entinen lainajyvästö on uuden käytön myötä<br />
muutettu julkisivuiltaan täysin ja on siten menettänyt<br />
rakennustyypin tunnistettavan hahmon.<br />
Vaikka rakennuksen sisätiloja on käyttötarkoituksien<br />
vaihtumisten myötä paljon muutettu, on se katumiljöön<br />
kannalta hyvin merkittävä.<br />
292
Change language