pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Pohjainveden länsirannan maisemassa tila on asuttu<br />
ainakin 1600-luvulta, jolloin paikan omisti Sääksmäeltä<br />
tullut Ritvasen suku. Pihassa on säilynyt v. 19<strong>11</strong> valmistunut<br />
asuinrakennus ja aitta vuodelta 1920.<br />
Kaksikerroksinen, julkisivuiltaan muutamia ikkunamuutoksia<br />
lukuun ottamatta erittäin hyvin alkuperäiset<br />
piirteet säilyttäneen asuinrakennuksen suunnitteli tilan<br />
isäntä yhdessä paikallisten rakennusmestarien kanssa.<br />
Talo on esimerkki maaseuturakentamiseen persoonallisesti<br />
ja sympaattisesti sovelletuista arkkitehtuurin muotivirtauksista.<br />
Rakennuksessa on viitteitä niin jugendista<br />
kuin nikkarityylisestä huvilarakentamisesta, mikä kertoo<br />
talonpoikaisarkkitehtuurille ominaisesta piirteestä yhdistellä<br />
ja soveltaa eri tyylisuuntia. Pihaan kuuluneesta<br />
navetasta on jäljellä vain porakiviseinät.<br />
Oinaskylän koulu<br />
Päärakennus 1910-luvulta<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Ruisahon aitta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Oviaukon kamana ja kynnys on veistetty seinähirsiin,<br />
johon pystysivuilla yhdestä puusta veistetyt kara- ja<br />
karmipuut on kiilattu. Maakunnallisesti sulkanurkkaisia<br />
rakennuksia näyttää olevan pääasiassa Keski-Suomen<br />
rajakunnissa, kun taas maakunnan pohjoisosissa tämä<br />
nurkkatyyppi näyttää täysin puuttuvan.<br />
Aitat seisovat peltoaukealla muistona paikalla sijainneesta<br />
pihapiiristä, josta on jäljellä näiden lisäksi vain<br />
vanhoja pihapuita.<br />
Horonjärven ympäristön vanhoja maatiloja<br />
Oinaskylän koulu<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Oinaskylän koulu piharakennuksineen valmistui 1910-<br />
luvulla ja toimi vuoteen 1966, jolloin se myytiin yksityiskäyttöön.<br />
Sen jälkeen taloa on käytetty varastona.<br />
Korkeakattoinen ja poikkipäädyin sommiteltu rakennus<br />
muistuttaa kouluhallituksen 1900-luvun vaihteessa<br />
laatimia koulumalleja, joilla se todennäköisesti on rakennettu<br />
(ei ilmene inventointitiedoissa). Julkisivut edustavat<br />
pääosin nikkarityyliä (vaaka- ja pystylaudoitetut<br />
vyöhykkeet, ikkunavuorilaudat), mutta mukana on myös<br />
selviä jugendaiheita (harjakoristeet, ikkunalasitus). Koulun<br />
julkisivut ovat säilyneet poikkeuksellisen hyvin alkuperäisinä<br />
katonharjojen koristelaudoituksia myöten.<br />
Ruisahon aitat<br />
Vaateaitta 1770-luvulla<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Vesannon eteläosassa Närhilän kylässä sijaitsevat Ruisahon<br />
vaateaitta ja eloaitta edustavat vanhinta säilynyttä<br />
seudullista rakennustapaa ja aittatyyppiä. Nämä ovat<br />
Laurilan aseaitan tavoin sulkanurkkaisia pieniä yksittäisaittoja,<br />
joissa ovi on sijoitettu päätysivulle.<br />
Horonjärven rannoilla Horonkylän alueella on säilynyt<br />
suhteellisen paljon vanhaa, monipuolista maatilarakentamista.<br />
Pihapiirit eivät kuitenkaan muodosta yhtenäistä<br />
kulttuurimaisemaa, vaan sijaitsevat pääasiassa yksittäin<br />
monet Horonjärventien varrella (Majon, Aution, Iisakkilan<br />
ja Lypsylän tilat). Kylä on saanut aikoinaan nimensä<br />
rälssimaita seudulla omistaneelta Horn-aatelissuvulta,<br />
josta se kansan suussa muotoutui Horonkyläksi.<br />
Parikka<br />
Asuinrakennus ja aitta v. 1918<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Parikka on lohkottu virallisesti Horonjärven vastarannan<br />
Majon tilasta v. 1906, mitä ennen tila oli kuitenkin jo<br />
asuttu. Tilan neliömäisen pihapiirin muodostaneet rakennukset<br />
paloivat v. 1918 riihtä, tuulimyllyä ja navettaa<br />
lukuun ottamatta. Samana vuonna rakennettiin nykyinen<br />
taitekattoinen päärakennus.<br />
Tämä alkuperäinen vuoraus oli pysty- ja vaakalaudoituksen<br />
yhdistelmä ja ikkunamallina myöhäisjugendin<br />
suosima, ikkunan yläosasta pieniruutuihin lasitus. Myöhemmin<br />
ikkunamalli on muutettu (T-karmi) sekä julkisivut<br />
verhoiltu pystylaudoituksella. Myös järvenpuoleinen<br />
avoveranta on muutettu umpikuistiksi.<br />
308
Change language