pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Tunnetuimmat Kyrönniemen asukkaista on pappilassa<br />
v. 1876-1883 asunut Thedor Brofeltin perhe, johon<br />
kuuluivat mm. myöhemmin Iisalmen kirkkoherrana paremmin<br />
tunnettu ”Ukko–Brofelt” ja tämän poika Juhani<br />
Aho. Brofeltiin perheen renkinä oli myöhemmin kirjailijana<br />
tunnettu Heikki Kauppinen eli ”Kauppis-Heikki”,<br />
joka mitä ilmeisimmin sai kirjallisia herätteitä tuona aikana<br />
pappilasta.<br />
Kappalaisen puustellia asutti kaikkiaan 15 kappalaista<br />
ennen seurakunnan itsenäistymistä v. 1921, jolloin<br />
puustellista tuli Vieremän kirkkoherran virkatalo. Tällöin<br />
rakennus sai kaksikerroksisen taitekattoisen laajennusosan,<br />
joka myöhemmässä vuoden 1988 palauttavassa<br />
korjauksessa on kuitenkin purettu, koska tavoitteena<br />
oli korjata rakennus kappalainen Theodor Brofeltin aikaiseen<br />
1880-luvun asuun. Tässä asussa rakennuksen<br />
pohjakaava on karoliininen eli keskellä rakennusta sijaitsee<br />
sali ja eteinen ja kummassakin päädyissä kaksi<br />
huonetta.<br />
Theodor Brofeltin aikana rakennettiin pihaan pitkä väentuparakennus,<br />
jonka toisessa päädyssä asusti perheen<br />
pojat ja toisessa rengit. Rakennusta lyhennettiin molemmista<br />
päistään 1960-luvulla ja on peruskorjattu nykyiseen<br />
käyttöön v. 1993. Väentupaa vastapäätä sijaitsee<br />
entinen talli- ja aittarakennus.<br />
Tämän vieressä on v. 1901 rakennettu porakivinavetta,<br />
mikä on muutettu vuonna 1991 kappeliksi. Päärakennuksen<br />
lähellä on myös vilja-aitta ja sauna.<br />
Pihapiiriä rajaa pienehköt mutta maisemallisesti tärkeät<br />
pellot. Luonnonsuojelulailla rauhoitettu niemen eteläkärki<br />
on jylhää harjumaastoa, jossa on säilynyt Brofeltin<br />
poikien rakentama pieni hirsinen mökki, jossa nuorukaiset<br />
viettivät paljon ystäviensä kanssa aikaa.<br />
Koska Kyrönniemen sijaintia pidettiin liian etäisenä kirkolta,<br />
seurakunta rakensi Kirkonmäelle Sotkunlammen<br />
rannalle v. 1948 uuden pappilan. Tällöin Kyrönniemi jäi<br />
seurakunta-apulaisen asunnoksi. Vuodesta 1955 paikka<br />
on palvellut seurakunnan omistamana leirikeskuksena.<br />
Ennen 1980-lukua Kyrönniemeä vuokrattiin myös kunnan<br />
käyttöön.<br />
Vanhan Ouluntien miljöökokonaisuus<br />
Valintaperuste: R, M, H<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> vanhin valtakunnallinen tie oli 1600-<br />
1700-luvulla postitieksi <strong>Savon</strong>linnasta Kuopion kautta<br />
Iisalmeen rakennettu tie. Iisalmen pitäjäläiset jatkoivat<br />
tietä Pohjanmaan rajalle Nissilään. Tien syntyyn vaikutti<br />
1600-luvulla Pietari Brahe. Tällöin reittiä pitkin kulki postiliikenne<br />
Tukholmasta Viipuriin ja muuhun Karjalaan.<br />
Kesäkulkutienä tätä ennen oli käytetty Iisalmesta pohjoiseen<br />
entistä eräretkien vesireittiä, jolla pääsi Nissilän<br />
kylälle asti. Tämän jälkeen veneet oli vedettävä Saaresmäen<br />
kautta Oulunjärven Vuottolahteen asti.<br />
Kustaa III käskystä tie korjattiin rattailla ajettavaan kuntoon<br />
1700-luvulla. Tie kulki myös Vieremän alueiden<br />
läpi, kiertäen Vieremän järven itäpuolelta nykyiselle<br />
Kirkonmäelle ja jatkaen Vieremän harjun länsireunaa<br />
Nissilän kautta pohjoiseen. 1800-luvulla tiehen yhdistettiin<br />
uudempia teitä kuten Kiuruvedelle ja Sukevalle<br />
johtavat tiet. Tällöin Oulun tietä kutsuttiin ”vanhaksi<br />
maantieksi”.<br />
Tien linjaus ja vanhaa rakennuskantaa on säilynyt parhaiten<br />
Vieremällä kirkonkylän pohjoispuolella Karjalan,<br />
Hukkalan ja Hiekkalan vanhojen pihapiirien kohdalla.<br />
Vanhaan rakennuskantaan kuuluu pääasiassa maalaamattomia<br />
talousrakennuksia, kuten yksittäisaittoja sekä<br />
tilojen päärakennukset.<br />
Metsän ja peltoalueen rajaan sijoittuneet pihapiirit ja<br />
niitä yhdistävä tielinja muodostaa maisemallisesti tasapainoisen<br />
miljöökokonaisuuden. 1900-luvun lopulla<br />
pohjoiseen johtavan valtatientien linjaus suoristettiin<br />
kulkemaan muutaman sadan metrin päässä lännempänä,<br />
mikä on osaltaan auttanut vanhan tien miljöön<br />
säilymistä.<br />
Myös Salahminjärven itäpuolen ja Nissilän maisemissa<br />
on muistumia Vanhan Oulun tien ajoilta (vrt. Pehkolanniemi<br />
ja Nissilän kylä).<br />
Mökki, Kyrönniemi,<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
317
Change language