pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Talon lisäksi kanava-alueen rakennuksiin kuuluivat ulkohuone,<br />
varastoja, paja, sauna sekä kanavamiehen ja<br />
kasöörin navetat, jotka kaikki on purettu viimeistään v.<br />
1975 uuden kanavan rakentamisen myötä.<br />
Arkkitehtuuriltaan Kolun kanava edustaa puurakentamiseen<br />
sovellettua uusrenessanssia, jonka tyypillisimpiä<br />
piirteitä on julkisivujen jaottelu vaakalistoin erisuuntaisiin<br />
ja -tyyppisiin laudoituskenttiin. Kanavarakenteet rakennuksineen<br />
suunniteltiin keskusjohtoisesti rautateiden<br />
tapaan. Vuonna 1890 perustettu Tie- ja vesikulkulaitosten<br />
ylihallitus vastasi Suomessa maa-, vesi- ja rautateiden<br />
rakentamisesta. Kanava- ja rautatieasema-alueilla<br />
rakennusten suunnittelijoina toimivat samat insinöörit<br />
tai arkkitehdit mikä selittääkin kyseisten rakennustyyppien<br />
samantyylisyyden. <strong>Pohjois</strong>-Savossa toinen säilynyt<br />
kanavakasöörintalo sijaitsee Maaningan Ruokovirralla,<br />
joka on valmistunut v. 1878. Rakennukset ovat massoiltaan<br />
ja pohjaratkaisultaan samankaltaiset, Ruokovirran<br />
kasöörintalon julkisivut ovat runsain lehtisahalla<br />
tehdyin puuleikkauksin koristellut, kun Kolun kanavan<br />
julkisivuissa nämä ovat kuistin puuleikkauksia lukuun<br />
ottamatta vaihtuneet sorvattuihin.<br />
Harju<br />
Paritupatyyppinen päärakennus, asumattomana vuodesta<br />
1970, seinät olleet kauttaaltaan vuorattu päreillä.<br />
On paikallisesti merkittävä, mutta ei maakunnallisesti,<br />
koska ei enää jäljellä muita rakennuksia pihasta kuin<br />
asuinrakennus, jolla ei yksittäisenä ole maakunnallista<br />
arvoa.<br />
”Harjun laitumet” kuuluu <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> maakunnallisesti<br />
merkittäviin perinnemaisemiin (perinnebiotooppien<br />
luettelointi v. 2007)<br />
Haapamäen alue<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Haapamäki sijaitsee kunnan lounaisosassa Rautalammille<br />
johtavan tien varrella. Yksittäisten maatilojen ja komean<br />
mäenharjanteen muodostama kulttuurimaisemaalue<br />
hahmottuu parhaiten Haapamäen entisen koululle<br />
johtavan tien päässä mäen laelta, josta maisema avautuu<br />
kaakkoon yli Eljakselan pihapiirin ja mäkipeltojen.<br />
Aron piha laitumineen näkyy mäenharjan koillisrinteellä,<br />
jossa maaston topografia on luonut asumiselle suojaisan<br />
vyöhykkeen.<br />
Aron ja Eljakselan tilan päärakennukset edustavat mielenkiintoisena<br />
parina maakunnassa harvinaista, suurisuuntaista<br />
ja yksilöllisesti suunniteltua 1950-luvun maatila-asuinrakentamista.<br />
Aro<br />
Päärakennus valmistunut v. 1952, navetta<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Aro, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Paikka on ollut asuttuna 1500-luvulta. Piha ja sitä ympäröivät<br />
laitumet sijaitsevat metsäisen Haapamäen ylärinteen<br />
tasaisella kynnysvyöhykkeellä, jota lounaassa<br />
suojaa jyrkkäseinäinen Haapamäen lakialue. Talouskeskus<br />
muodostaa eri-ikäisten ja tyyppisten rakennusten<br />
tasapainoisen kokonaisuuden.<br />
Nykyinen puurakenteinen päärakennus valmistui v. 1952<br />
vanhan päärakennuksen tuhouduttua tulipalossa. Talo<br />
on arkkitehtuuriltaan mielenkiintoinen ja näyttävyydeltään<br />
aikakaudelle harvinainen maatilapäärakennus,<br />
aiempien vuosikymmenien klassistista kartanorakentamisen<br />
ja 1950-luvun puolitoistakerroksisen pientalorakentamisen<br />
yhdistelmä. Viitteinä klassismiin ovat mm<br />
rakennuksen symmetria ja etujulkisivun pylväiköt sekä<br />
keskeisten oleskelutilojen avautuminen puutarhaan laajan<br />
avoterassin yli.<br />
Vuonna 1991 pihan lounaissivulle siirrettiin vanha hirsinen<br />
asuinrakennus, joka täydentää erittäin onnistuneesti<br />
pihapiiriä. Asuinrakennusten ulkosivuille jää<br />
1800-luvulla perustettu puutarha.<br />
Päärakennusta vastapäätä on v. 1904 lohkokivistä rakennettu<br />
navetta 60 lehmälle ja talli hevosille. Rakennuksen<br />
etusivulle on rakennettu karjakeittiö 1930-luvulla ja<br />
2000-luvun vaihteessa se on muutettu kokonaan talliksi.<br />
Pihan vanhaan rakennuskantaan kuuluu myös avosolatyyppinen<br />
1800-luvulla rakennettu luhtikäytäväaitta.<br />
248
Change language