pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

More documents

Recommendations

Info

Tunnetuimmat Kyrönniemen asukkaista on pappilassa v. 1876-1883 asunut Thedor Brofeltin perhe, johon kuuluivat mm. myöhemmin Iisalmen kirkkoherrana paremmin tunnettu ”Ukko–Brofelt” ja tämän poika Juhani Aho. Brofeltiin perheen renkinä oli myöhemmin kirjailijana tunnettu Heikki Kauppinen eli ”Kauppis-Heikki”, joka mitä ilmeisimmin sai kirjallisia herätteitä tuona aikana pappilasta. Kappalaisen puustellia asutti kaikkiaan 15 kappalaista ennen seurakunnan itsenäistymistä v. 1921, jolloin puustellista tuli Vieremän kirkkoherran virkatalo. Tällöin rakennus sai kaksikerroksisen taitekattoisen laajennusosan, joka myöhemmässä vuoden 1988 palauttavassa korjauksessa on kuitenkin purettu, koska tavoitteena oli korjata rakennus kappalainen Theodor Brofeltin aikaiseen 1880-luvun asuun. Tässä asussa rakennuksen pohjakaava on karoliininen eli keskellä rakennusta sijaitsee sali ja eteinen ja kummassakin päädyissä kaksi huonetta. Theodor Brofeltin aikana rakennettiin pihaan pitkä väentuparakennus, jonka toisessa päädyssä asusti perheen pojat ja toisessa rengit. Rakennusta lyhennettiin molemmista päistään 1960-luvulla ja on peruskorjattu nykyiseen käyttöön v. 1993. Väentupaa vastapäätä sijaitsee entinen talli- ja aittarakennus. Tämän vieressä on v. 1901 rakennettu porakivinavetta, mikä on muutettu vuonna 1991 kappeliksi. Päärakennuksen lähellä on myös vilja-aitta ja sauna. Pihapiiriä rajaa pienehköt mutta maisemallisesti tärkeät pellot. Luonnonsuojelulailla rauhoitettu niemen eteläkärki on jylhää harjumaastoa, jossa on säilynyt Brofeltin poikien rakentama pieni hirsinen mökki, jossa nuorukaiset viettivät paljon ystäviensä kanssa aikaa. Koska Kyrönniemen sijaintia pidettiin liian etäisenä kirkolta, seurakunta rakensi Kirkonmäelle Sotkunlammen rannalle v. 1948 uuden pappilan. Tällöin Kyrönniemi jäi seurakunta-apulaisen asunnoksi. Vuodesta 1955 paikka on palvellut seurakunnan omistamana leirikeskuksena. Ennen 1980-lukua Kyrönniemeä vuokrattiin myös kunnan käyttöön. Vanhan Ouluntien miljöökokonaisuus Valintaperuste: R, M, H Pohjois-Savon vanhin valtakunnallinen tie oli 1600- 1700-luvulla postitieksi Savonlinnasta Kuopion kautta Iisalmeen rakennettu tie. Iisalmen pitäjäläiset jatkoivat tietä Pohjanmaan rajalle Nissilään. Tien syntyyn vaikutti 1600-luvulla Pietari Brahe. Tällöin reittiä pitkin kulki postiliikenne Tukholmasta Viipuriin ja muuhun Karjalaan. Kesäkulkutienä tätä ennen oli käytetty Iisalmesta pohjoiseen entistä eräretkien vesireittiä, jolla pääsi Nissilän kylälle asti. Tämän jälkeen veneet oli vedettävä Saaresmäen kautta Oulunjärven Vuottolahteen asti. Kustaa III käskystä tie korjattiin rattailla ajettavaan kuntoon 1700-luvulla. Tie kulki myös Vieremän alueiden läpi, kiertäen Vieremän järven itäpuolelta nykyiselle Kirkonmäelle ja jatkaen Vieremän harjun länsireunaa Nissilän kautta pohjoiseen. 1800-luvulla tiehen yhdistettiin uudempia teitä kuten Kiuruvedelle ja Sukevalle johtavat tiet. Tällöin Oulun tietä kutsuttiin ”vanhaksi maantieksi”. Tien linjaus ja vanhaa rakennuskantaa on säilynyt parhaiten Vieremällä kirkonkylän pohjoispuolella Karjalan, Hukkalan ja Hiekkalan vanhojen pihapiirien kohdalla. Vanhaan rakennuskantaan kuuluu pääasiassa maalaamattomia talousrakennuksia, kuten yksittäisaittoja sekä tilojen päärakennukset. Metsän ja peltoalueen rajaan sijoittuneet pihapiirit ja niitä yhdistävä tielinja muodostaa maisemallisesti tasapainoisen miljöökokonaisuuden. 1900-luvun lopulla pohjoiseen johtavan valtatientien linjaus suoristettiin kulkemaan muutaman sadan metrin päässä lännempänä, mikä on osaltaan auttanut vanhan tien miljöön säilymistä. Myös Salahminjärven itäpuolen ja Nissilän maisemissa on muistumia Vanhan Oulun tien ajoilta (vrt. Pehkolanniemi ja Nissilän kylä). Mökki, Kyrönniemi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 317
Hiekkala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy Hiekkala (Päärakennus v. 1812), talli v. 1800 Valintaperuste: R, M Kuuluu vanhan Oulun tien miljöökokonaisuuteen Hiekkalan pihapiiri sijaitsee tien itäpuolella vastapäätä Karjalaa. Tilalle on rakennettu uusi navetta ja päärakennus. Vanhoista rakennuksista ovat jäljellä komea hirsinen kaksiosainen, harvinainen kujalla yhdistetty tallirakennus, 1700-1800-luvulla rakennettu yksittäisaitta aivan tien vieressä ja vuonna 1921 rakennetut eloaitat. Vuonna 1812 rakennettu päärakennus aiotaan purkaa. Karjala Päärakennus vaiheittain, vanhin osa ennen 1840-lukua, navetta v. 1910 vanhimmat osat Valintaperuste: R, M, H Kuuluu vanhan Ouluntien miljöökokonaisuuteen Karjalan vanha kestikievaritalo muodostuu väljästi avaran ja puuttoman pihan ympärille, peltoalueen reunaan sijoitetuista rakennuksista. Tilan uusi asuinrakennus on pihanpiirin takana. Paikka on saanut nimensä tilalle Vuolijoen Karjalan tilalta tulleesta kolmesta ruotusotamiehestä. Karjala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy 318
Page 1 and 2:
Pohjois-Savon kulttuuriympäristös
Page 3 and 4:
Pohjois-Savon liiton julkaisu A:66
Page 5 and 6:
Keskustan yksittäisiä kohteita 41
Page 7 and 8:
6 Pasala 81 Pekkala 82 Rytkölänm
Page 9 and 10:
Sorsakoski 127 Sorsakosken tehtaat
Page 11 and 12:
RAUTALAMPI 11 175 Rautammin kirkonk
Page 13 and 14:
Kohteet haja-asutusalueilla 233 Kui
Page 15 and 16:
Arvolan peltomaisema 286 Arvola (Ju
Page 18 and 19:
1 JOHDANTO Kulttuuriympäristö edu
Page 20 and 21:
Kulttuuriympäristö kaavoituksessa
Page 22 and 23:
lisesti merkittävät kulttuuriymp
Page 24 and 25:
häistä kaskenpolttoa ja karjanhoi
Page 26:
Iisalmen kulttuuriympäristö 23
Page 29 and 30:
Kirkkopuistossa kasvaa kahdessa riv
Page 31 and 32:
Puistoakselin toisella puolen sijai
Page 33 and 34:
Vaikka ortodoksisen kirkon piiriss
Page 35 and 36:
Paloisniemen rannalle ns. Molerukse
Page 37 and 38:
Kioskin alkuperäinen väri oli uus
Page 39 and 40:
Kankaan alue (1920-luvulta alkaen)
Page 41 and 42:
Koljonvirta, kuva: Iisalmen kaupunk
Page 43 and 44:
Vanha kirkko, kuva: Jussi Jäppinen
Page 45 and 46:
Pankki rakennutti oman talon v. 192
Page 47 and 48:
Olvin johtajan asuinrakennus, kuva:
Page 49 and 50:
Aikaisemmin maanviljelijöiden vede
Page 51 and 52:
Yhtenäinen hirsirakennusten muodos
Page 53 and 54:
Soinlahden koulu Rakennettu v. 1919
Page 56 and 57:
Juantehdas, kuva: Jussi Jäppinen 3
Page 58 and 59:
Makasiini, ”Kissanlinna” v. 190
Page 60:
Hiiliuunit, kuva: Juha Rajahalme Pi
Page 63:
Ennen tätä alueen talonpojat oliv
Page 66 and 67:
Ortodoksinen rukoushuone Insinöör
Page 68 and 69:
Haja-asutusalueet Västinniemen ymp
Page 70 and 71:
Pelonniemen koulu, kuva: Arkkitehti
Page 72:
Kaavin kulttuuriympäristö 69
Page 75 and 76:
Ulkoverhouksena oleva vankka puolip
Page 77 and 78:
Melttusvirran taistelupaikka Valint
Page 79:
76 Keiteleen kulttuuriympäristö
Page 82 and 83:
Pappila 1890 (valm. v. 1876) Valint
Page 84 and 85:
Vaatehalli Maalari Juho Laine 1950
Page 86 and 87:
Rytkölänmäki Valintaperuste: (R,
Page 88:
Kiuruveden kulttuuriympäristö 85
Page 91 and 92:
ostamassa, alun perin kauppa- ja as
Page 93 and 94:
Opettajan asunnot sijaitsevat katul
Page 95 and 96:
Kiuruveden kunnantalo, nyk. kaupung
Page 97 and 98:
Laukkalan aitat, kuva: Arkkitehtito
Page 99 and 100:
Tuvan yli 100 vuotta vanha uuni on
Page 101 and 102:
Viljelyaukea Niemisjärven rantamil
Page 103 and 104:
100
Page 105 and 106:
Viljamakasiini v. 1859, korjauksia
Page 107 and 108:
Arttula, kuva: Arkkitehtitoimisto H
Page 109 and 110:
Vanha kansakoulu, nykyinen kuvataid
Page 111 and 112:
Vanhapiha,kuva: Arkkitehtitoimisto
Page 113 and 114:
Sirenin koulu, entinen kirkonkylän
Page 115 and 116:
Väisälänmäki, kuva: Jussi Jäpp
Page 117 and 118:
Koskutmäki, Jussila, kuva: Arkkite
Page 119 and 120:
Ortodoksinen rukoushuone, kuva: Ark
Page 121 and 122:
118 Leppävirran kulttuuriympärist
Page 123 and 124:
Kirkko, kuva: Jussi Jäppinen 8 LEP
Page 125 and 126:
Nykyisen pappilan paikalla on sijai
Page 127 and 128:
Leppävirran ranta-alue Valintaperu
Page 129 and 130:
Aikoinaan tila on ollut hyvin merki
Page 131 and 132:
128
Page 133 and 134:
Nykyisillä omistajilla talo on oll
Page 135 and 136:
Vanhemman v. 1923 valmistuneen, 192
Page 137 and 138:
Sorsakosken taajaman tuntumassa ole
Page 139 and 140:
mäen museotie) varteen tai hieman
Page 141 and 142:
Mustinmäen ja Tahvanalan kylät ov
Page 143 and 144:
Pihaan v. 1915 siirrettyä tuparake
Page 145 and 146:
Ennen kanavien rakentamista Saimaan
Page 147 and 148:
144
Page 149 and 150:
Taajaman yksittäiset kohteet Nilsi
Page 151 and 152:
Haja-asutusalue Aholansaari Valtaku
Page 153 and 154:
Kinahmi, kuva: Mervi Koskinen Kinah
Page 155 and 156:
Haja-asutusalueen yksittäiset koht
Page 157 and 158:
154
Page 159 and 160:
Puustelli, kuva: Arkkitehtitoimisto
Page 161 and 162:
Entinen vaivaistalo, kunnanlääkä
Page 163 and 164:
Entinen viljamakasiini ja piharaken
Page 165 and 166:
Lukio 1950-luvun koulurakennus Vali
Page 167 and 168:
kanttiseksi kuten Vesannon meijeris
Page 169 and 170:
Heinämäki, kuva: Mervi Koskinen M
Page 171 and 172:
Laukkalan kirkko Rakennusmestari Em
Page 173 and 174:
Page 175 and 176:
Myllyn vieressä on vanhaa, joskin
Page 177 and 178:
174
Page 179 and 180:
Kirkko, kuva: Jussi Jäppinen Kirko
Page 181 and 182:
Pappila Arkkitehtitoimisto K. Strö
Page 183 and 184:
Korholan kartano, kuva: Arkkitehtit
Page 185 and 186:
Sahalan kartanomiljöö 1700-luku V
Page 187 and 188:
Nipuri on alun perin kuulunut isoja
Page 189 and 190:
Page 191 and 192:
188 Rautavaaran kulttuuriympärist
Page 193 and 194:
11 RAUTAVAARA Kuusela, Aittarinne j
Page 195 and 196:
Saarelantien ympäristö: Saarela,
Page 197 and 198:
Entinen Ala-Luostan koulu (nykyinen
Page 199 and 200:
Varpaisjärvellä sijaitsevassa Kor
Page 201 and 202:
Nikinmäki, kuva: Mervi Koskinen Hi
Page 203 and 204:
200 Sonkajärven kulttuuriympärist
Page 205 and 206:
12 SONKAJÄRVI Kirkko ja hautausmaa
Page 207 and 208:
Sisämaalaus uusittiin v. 1969 ja k
Page 209 and 210:
206
Page 211 and 212:
Asuintalo edustaa koko Ylä-Savon s
Page 213 and 214:
Haja-asutusalueet Kangaslammin koul
Page 215 and 216:
Aappola, kuva: Arkkitehtitoimisto H
Page 217 and 218:
Sonkakosken vesimylly Vesimylly on
Page 219 and 220:
Kulvemäen kylä, Pihlajaharju kuva
Page 221 and 222:
218
Page 223 and 224:
punki 1977. Kirkko ja rautatieasema
Page 225 and 226:
Asemakatu Valintaperuste: R, M, H V
Page 227 and 228:
Kotitanhut Rakennettu 1950-luvulla
Page 229 and 230:
Onnela, kuva: Arkkitehtitoimisto Ha
Page 231 and 232:
ja räystään alustojen neliöorna
Page 233 and 234:
Iisveden aseman ympäristöä, kuva
Page 235 and 236:
Tarvikkeita saatiin sahoilta työt
Page 237 and 238:
Mäen ja järven välistä kulkee m
Page 239 and 240:
Salmisen asema-alue, kuva: Arkkiteh
Page 241 and 242:
238 Tervon kulttuuriympäristö
Page 243 and 244:
Tervonsalmen kulttuurimaisema, kuva
Page 245 and 246:
Kirkko ja hautausmaa Arkkitehti Ilm
Page 247 and 248:
poikkeaa vinkkeliratkaisun takia pe
Page 249 and 250:
Vuonna 1817 rakennettu aitta on Kes
Page 251 and 252:
Talon lisäksi kanava-alueen rakenn
Page 253 and 254:
Talluskylän kyläkeskustaa, kuva:
Page 255 and 256:
252
Page 257 and 258:
Rakennusmestarina toimi kirkonraken
Page 259 and 260:
nissa on säilynyt jonkin verran yk
Page 261 and 262:
Paimensaaren perinneympäristö Asu
Page 263 and 264:
Taipaleen kanava, kuva: Arkkitehtit
Page 265 and 266:
Yhtiön myötä tuotantosuunta vaih
Page 267 and 268:
Kommila-Kosulanniemi Rakennettu 194
Page 269 and 270: Rakennusten julkisivut ovat säilyt
Page 271 and 272: Suurimman kaavatyön sai tehdäksee
Page 273 and 274: Waltterinpuistoa ympäröivistä ra
Page 275 and 276: Pikku Paratiisi, kuva: Arkkitehtito
Page 277 and 278: Alueen asemakaavan suunnitteli Olli
Page 279 and 280: Muuntoasema Arkkitehti Aarne Ervi,
Page 281 and 282: Entinen kunnallis- ja vanhainkoti,
Page 283 and 284: 1. 280
Page 285 and 286: Kirkonkylän maisemaa hallitseva Ma
Page 287 and 288: Seudullista rakennusdetaljointia ed
Page 289 and 290: Ylä-Gerdtilä , kuva: Arkkitehtito
Page 291 and 292: Erillisinä kohteina seuraavat tila
Page 293 and 294: 290
Page 295 and 296: Kirkkoon tuli lämmityslaitteiksi n
Page 297 and 298: Entinen Sutelan koulu, kuva: Arkkit
Page 299 and 300: Korpijärven kulttuurimaisema Valin
Page 301 and 302: 298 Vesannon kulttuuriympäristö
Page 303 and 304: Kirkko, kuva: Arkkitehtitoimisto Ha
Page 305 and 306: Hiekka-Aho, kuva: Arkkitehtitoimist
Page 307 and 308: Puun sijasta rakennusmateriaalina p
Page 309 and 310: (Vanha)-Ukkola Päärakennus 1850-l
Page 311 and 312: Pohjainveden länsirannan maisemass
Page 313 and 314: Lypsylä Asuinrakennus 1800-1900-lu
Page 315 and 316: 312 Vieremän kulttuuriympäristö
Page 317 and 318: Vieremän kirkko, kuva: Arkkitehtit
Page 319: Museo, kuva: Arkkitehtitoimisto Han
Page 323 and 324: Postitalon aittoja, kuva: Arkkiteht
Page 325 and 326: Haajaisen mäkiasutusta, kuva: Arkk
Page 327 and 328: Savon järvimalmiruukit/Salahmi Lue
Page 329 and 330: Parhaiten rakennustyypeistä on sä
Page 331 and 332: Tiestö seurailee asutusta mäen la
Page 334 and 335: Karttamerkintöjen esitystapaa (mm.
Page 336: sm SR sr
Page 341 and 342: 2 Iisalmi KAAVAMER- KINTÄ JA MERKI
Page 343 and 344: 4 MA1 21.105 Haukiniemenkadun puuta
Page 345 and 346: 6 41.102 Muuruveden taajaman kulttu
Page 347 and 348: 8 Kaavi KAAVAMER- KINTÄ JA MERKINN
Page 349 and 350: 10 Kiuruvesi KAAVAMER- KINTÄ JA ME
Page 351 and 352: 12 MA1 23.103 Nivan koulurakennukse
Page 353 and 354: 14 ma1-b 24.544 Väisälänmäen ka
Page 355 and 356: 16 sm 52.612 Riihilahti kivikautine
Page 357 and 358: 18 sm 43.566 Pekkala kivikautinen,
Page 359 and 360: 20 Pielavesi KAAVAMER- KINTÄ JA ME
Page 361 and 362: 22 ma1 25.509 Vaaraslahden entinen
Page 363 and 364: 24 Rautalampi KAAVAMER- KINTÄ JA M
Page 365 and 366: 26 ma1-v 33.521 Keiteleen-Iisveden
Page 367 and 368: 28 ma1 44.532 Entinen Hankamäen ko
Page 369 and 370: 30 MA1-v 26.531 Sukevan vankila-alu
Page 371 and 372:
32 MA1 31.102 Kotitanhut M; 1950-lu
Page 373 and 374:
34 ma1 34.508 Kolun kanavan kasöö
Page 375 and 376:
36 MA1 45.001 Tuusniemen kirkonkyl
Page 377 and 378:
38 ma1 51.105 Entinen kunnalliskoti
Page 379 and 380:
40 Vesanto KAAVAMER- KINTÄ JA MERK
Page 381 and 382:
42 Vieremä KAAVAMER- KINTÄ JA MER
Page 383:
ISBN 978-952-5759-28-0 ISBN (pdf) 9
show all

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?