pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Päärakennuksen vanhimmassa osassa oli alun perin sisäänlämpiävä<br />
pirtti, porstua ja kaksi kamaria.<br />
Kestikievariaikana 1840-luvulla taloon rakennettiin toinen<br />
sisäänlämpiävä pirtti, koska kestikievarin pitosäännöt<br />
vaativat huoneluvun kasvattamista.<br />
Vanhempi pirtti on jaettu kolmeksi huoneeksi. Nykyinen<br />
pirtti muutettiin uloslämpiäväksi 1920-1930-luvulla. Sisätiloja<br />
on myöhemmin muutettu jonkin verran, mm.<br />
poistettu talon väliseinistä kaksoisseinät, jotka olivat<br />
jäänteenä vaiheittain omina kehinä rakennetuista huonetiloista.<br />
Vuonna 1956 vanhemman päädyn alapohja<br />
valettiin betonista ja 1980-luvulla toisen päädyn pirttiin<br />
rakennettiin WC- ja saunatilat. Julkisivuiltaan talo on<br />
säilynyt 1900-luvun alun asussa. Rakennuksen huomattavan<br />
paksuista hirsistä salvotut seinät on osin vuorattu<br />
päreillä ja osa hirsipinnalla.<br />
Asuinrakennusta vastapäätä on hirsirakenteinen navetta,<br />
jonka Salahmin työmiehet rakensivat 1910-luvulla<br />
väliaikatöinään. Tien varressa asuinpihan ulkopuolella<br />
on latorakennus, jonka seinähirret ovat aikaisemmin<br />
olleet päärakennuksen osana ”keisarin kamarina”. Perimätiedon<br />
mukaan kamarissa yöpyi Aleksanteri II matkustaessaan<br />
Itä-Suomessa.<br />
Hukkala<br />
Päärakennuksen vanhimmat osat mahdollisesti 1700-<br />
luvulta<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Hukkalan kohdalla vanha Oulun tie kulkee pihapiirin<br />
läpi erottaen asuinpihasta neljä pientä yksittäisaittaa,<br />
jotka ikänsä ja tyyppinsä takia muodostavat poikkeuksellisen<br />
hienon kokonaisuuden. Aittojen iästä kertoo<br />
niiden yksikerroksisuus ja kolmen aitan oven yläpuolen<br />
hirsiseinän ulottaminen ”otsaksi”. Ainakin yksi aitta on<br />
1700-luvulta ja perimätiedon mukaan se on ollut piilopirttinä<br />
Aitojalkain korvessa. Kahdessa aitassa on jäljellä<br />
kapeasta hirsikehästä muodostettu jalkarakenne.<br />
Tätä aittarakentamisen läntisenä piirteenä pidettävää rakennetyyppiä<br />
on eri muodoissaan jonkin verran <strong>Pohjois</strong>-<br />
<strong>Savon</strong> maakunnan vanhemmissa vilja- ja jyväaitoissa.<br />
Mielenkiintoisena detaljina ja seudullisena piirteenä<br />
yhdessä aitassa on otsahirsiin tuuletusaukoksi leikattu<br />
pieni ”tuulensilmä”.<br />
Pehkolanniemi<br />
Vanhan Oulun tien läpikulkualuetta, 1800-luvun aittoja<br />
ja hollitalli<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Peltolan rantalaidun on <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> perinnemaisemaluetteloinnissa<br />
paikallisesti merkittävä perinnebiotooppi<br />
Pehkolanniemen alue sijaitsee Salahminjärven itäpuolella,<br />
jossa vanha Oulun tie kulkee rantaan rajoittuvan<br />
kapean pelto- ja laidunvyöhykkeen ylälinjassa.<br />
Tienvarren edelleen toimivien maatilojen rakennuskanta<br />
on pääasiassa uusittua, mutta pihoilla ja tien varrella on<br />
säilynyt aittoja, hollitalli ym. hirsirakennuksia.<br />
Alueella sijaitsevan Pehkolanniemen (nykyinen Peltolan)<br />
tilalla on kaksi erittäin hyvin säilynyttä otsallista aittaa,<br />
joista vilja-aittaan on kaiverrettu vuosiluku 1806 sekä<br />
5-sakarainen tähti. Tilan päärakennus on kunnostettu<br />
vanhasta rakennuksesta, joka sijaitsi pihassa 1800-luvulla<br />
nykyisen omistajasuvun ostaessa tilan sen valtiopäivämies<br />
Petter Kumpulaiselta.<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> perinnemaisemaluetteloinnissa paikallisesti<br />
merkittäväksi perinnebiotoopiksi on osoitettu Peltolan<br />
rantalaidun.<br />
Kohteet haja-asutusalueella<br />
Nissilän kylä<br />
Päärakennuksen vanhimmat osat mahdollisesti 1700-<br />
luvulta<br />
Valintaperuste: R, M, H<br />
Rotimojärven rannalla sijaitseva Nissilä oli erityisesti<br />
1800-luvulla merkittävä kyläalue, joka oli syntynyt Ouluun<br />
johtavien kulkureittien varrelle. Nissilässä sijaitsi<br />
kievarin lisäksi postitalo, joita mainitaan olleen 1600-<br />
luvun Iisalmen pitäjässä seitsemän kappaletta, joista yksi<br />
Nissilässä.<br />
Rotimojoen Myllykoskessa toimi myös v. 1844-1873 yksi<br />
Salahmin apuruukeista, Nissilän harkkohytti.<br />
Kylän ja kulkureitin merkitys vähenivät 1900-luvun alkuun<br />
mennessä, jolloin valtakunnan ja maakunnan kanavat,<br />
höyrylaivaliikenne ja rautatie käänsivät liikenteen<br />
suunnan etelään. Osin tästä syystä maakunnan <strong>Pohjois</strong>-<br />
Pohjanmaahan rajoittuvat pohjoisimmat seudut jäivät<br />
1900-luvun kehityksen takamaiksi, mikä näkyy mm. rakennuskannassa.<br />
Kylä sijaitsee <strong>Pohjois</strong>-Pohjanmaata ja <strong>Pohjois</strong>-Savoa rajaavalla<br />
Maanselän karulla ja erittäin harvaan asutulla<br />
vedenjakaja-alueella. Loputtomalta vaikuttavalla metsäselänteellä<br />
viljelymaisemia on vain pieninä kulttuurimaiseman<br />
saarekkeina ja henkireikinä.<br />
Postitalon aitat<br />
Aitat 1700-1800-luvulta<br />
Valintaperuste: R, M, H<br />
Talo on aikoinaan toiminut postitalona, joiden perustaminen<br />
juontaa Pietari Braheen ja tämän perustamaan<br />
Kajaanin vapaaherrakuntaan. Alkuaikoina postinkuljetusta<br />
tarvittiin pääasiassa hallinnollisten viranomaisten<br />
välisen kirjeenvaihdon välittäjäksi. Vuoden 1636 postiasetuksessa<br />
järjestettiin valtateiden varsille postinkuljettamisesta<br />
ratsain huolehtivat tilat, jotka velvollisuutta<br />
vastaan saivat vero- ja sotaväenottohelpotuksia.<br />
319
Change language