pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kartanon talousrakennuksista on säilynyt mm. entiset<br />
navetta, sikala, viljamakasiini, kellareita kuten ruumiskellari,<br />
sekä ruukinkonttori, jotka sijaitsevat päärakennuksen<br />
taustalla nousevalla rinteellä. Kartanorakennuksen<br />
pohjoispuolella on ennen 1850-lukua ruukinkonttoriksi<br />
rakennettu L-muotoinen hirsirakennus, joka 2000-luvun<br />
alussa on peruskorjattu nykyisen yritystoiminnan käyttöön.<br />
Komein pihan talousrakennuksista on mäen päälle<br />
särkykivistä v. 1858 rakennettu luonnonkivinavetta. Tyypiltään<br />
(särkykivirakenne ja lantakellari ym.) navetta on<br />
Ylä-Savossa poikkeuksellinen. Navetta on yksityiskohdiltaan<br />
(räystäslistoitukset, parvikerroksen ikkunat) rakennettu<br />
empiretyyliin.<br />
Rakennusta ympäröivää puistoaluetta on eniten muuttanut<br />
1950-luvulla voimalaitoksen padon rakentamisesta<br />
johtunut vedenpinnan nousu, jolloin osa puistosta<br />
jäi veden alle. Rannan puolella oli ennen pelihuone<br />
keilaratoineen. Ennen voimalaitostöitä puistoalueeseen<br />
kuului myös ”Altai”-niminen saari 8-kulmaisinen huvimajoineen.<br />
Päärakennuksen etujulkisivua kohti johti<br />
pitkä koivukuja.<br />
Franzenin omistajakaudella tämän puoliso Lovisa Franzen<br />
perusti masuunin työntekijöille oman ruukinkoulu,<br />
joka oli Ylä-<strong>Savon</strong> ensimmäinen. Koulu sijaitsi joen länsirannalla.<br />
Työväki asui kartanoa ympäröivissä työväenrakennuksissa<br />
joen kummallakin puolella. Näistä on<br />
säilynyt joen länsirannalla oleva asuinrakennus, joka nykyisellään<br />
on yksityisomistuksessa ja 1940-1950 lukujen<br />
asussa. Kiuruvedelle johtavan tien varrella on säilynyt<br />
eri-ikäistä työväestön mökkirakentamista.<br />
Ortodoksinen rukoushuone<br />
Ilmari Ahonen 1960<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Valtatien itäpuolelle pystytetty ortodoksinen rukoushuone<br />
valmistui v. 1960 Ilmari Ahosen suunnitelmin.<br />
Kirkon sijainti on maisemallisesti varmasti yksi maakunnan<br />
ortodoksikirkkojen vaikuttavimmista.<br />
Rakennus on yksi Ilmari Ahosen <strong>Pohjois</strong>-Savoon suunnittelemasta<br />
kymmenestä rukoushuoneesta, jotka jyrkkine<br />
satulakattoineen, koruttomine julkisivuineen ja harkittuine<br />
ikkunasommitelmineen erottuvat arkkitehtuurillaan<br />
omaksi ryhmäkseen. Salahmin kirkon pohjakaava<br />
vastaa lähinnä Tuusniemelle rakennettua tyyppiä, jossa<br />
kellotapuli on yhdistetty päärakennukseen sisääntulokatoksen<br />
ja eteisen välityksellä.<br />
Salahmin nuorisoseuratalo ”Toukola”<br />
v. 1922-1924<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kylän kulttuurihistoriasta kertova, kylätien varrella sijaitseva<br />
nuorisoseurantalo rakennettiin v. 1922-1924. Perushahmoltaan<br />
suhteellisen yksinkertaiseen, pohjaltaan<br />
suorakaiteen muotoiseen rakennukseen antaa persoonallista<br />
ilmettä korkea, päädystä aumattu katto ja ruutuikkunat.<br />
Rakennus on kansanrakentajien sympaattinen<br />
sovellus vuosisadan vaihteen jugendarkkitehtuurista.<br />
Talon julkisivuun vaikuttaneita muutoksia ovat kuistin<br />
ja ikkunoiden uusiminen alkuperäisestä poikkeaviksi (v.<br />
1992). Alkuperäinen pärekate on vaihdettu peltiin.<br />
Salahmin koulu<br />
Arkkitehti K. Routio v. 1952<br />
Luettelointiperuste: (R, M)<br />
Salahmin koulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Salahmille oli ennen pitäjän omaa koulua rakennettu<br />
Ruukin koulu työntekijöiden lapsille (perustettu ennen<br />
v. 1874). Vuonna 1890 koulua alettiin pitää myös seudun<br />
muille lapsille. Ensimmäinen kylän lapsille tarkoitettu<br />
varsinainen koulutalo rakennettiin v. 1952 aiemmin<br />
kouluna toimineen rakennuksen viereen. Tyypillinen<br />
sodanjälkeinen rapattu koulu toimii edelleen ja on siten<br />
merkittävä osakylän julkista miljöötä. Koulu on hiljan<br />
peruskorjattu.<br />
Kauppilanmäen kylä<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Mäkiasutusta eli vanhinta savolaista asutusmaisematyyppiä<br />
edustava Kauppilanmäki on laajahko parikymmentä<br />
taloa käsittävä kylä. Osa taloista on ryhmittynyt<br />
mäen laelle Yläkylään ja osa lakialueen luoteispuolen<br />
laaksoon. Mäen sivuitse kulkevan maantien varrella<br />
erottuu uudempana kylärakenteen osana entinen koulu<br />
ja kauppa sekä rautatien varrella asema.<br />
Kauppilanmäen ensimmäiset asukkaat olivat v. 1597<br />
Leppävirralta tulleet Kauppisen veljekset. Mäki oli ollut<br />
aiemmin suvun eräalue, jossa majapaikkana pidettiin<br />
mäen päälle rakennettua korsua. Ensimmäinen talo sijaitsi<br />
luultavasti nykyisestä Rapakon tilasta luoteeseen<br />
olevien peltojen takana. 1600-luvulla toinen veljeksistä<br />
siirsi talonsa viereiseen rapakkoiseen notkoon (josta tuli<br />
Rapakon tila) ja toinen mäen päälle. Näiden jälkeen mäelle<br />
on perustettu toistakymmentä maatilaa. Maisema<br />
on alueella säilynyt edelleen harjoitettavan maatalouden<br />
ansiosta avoimena, joskin Yläkylän alueella peltojen ja<br />
niittyjen metsittäminen sulkee näkymiä.<br />
Rakennuskanta on maakunnan maatiloille tyypillisesti<br />
reippaasti uudistettua (talousrakennukset) tai peruskorjattua<br />
(asuinrakennukset).<br />
325
Change language