pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Sahalan kartanomiljöö<br />
1700-luku<br />
Valintaperuste M, R, H<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Laakkola<br />
Valintaperuste: M, R, H<br />
Päärakennuksen suunnittelija arkkitehti Jalmari<br />
Peltonen, rakennettu v. 1938-1939<br />
Alkuaan osana Tyyrivirran rälssitilaa ollut Sahala oli v.<br />
1561 Kustaa Fincken verolle ilmoittama tila. Finckesuvun<br />
jälkeen tilan omistajina olivat Skytte-, Bjelke- ja<br />
de la Motte-suvut. 1790-luvulla rovasti Krogius perusti<br />
uuden talon lampuoti Sahasen paikalle ja rakennutti tilan<br />
rakennukset. Nykyinen päärakennus on 1790-luvulla<br />
rakennettu väentuparakennus, joka on todennäköisesti<br />
rakennettu Krogiuksen Tyyrinvirtaan v. 1788 perustaman<br />
sahan puutavarasta. Vanha päärakennus purettiin<br />
ja siirrettiin v. 1920 Tyyrinvirtaan koulurakennukseksi.<br />
Nykyistä päärakennusta on muutettu mm. rakentamalla<br />
puistonpuoleinen terassi v. 1925. Myöhemmin rakennusta<br />
on muutettu mm. rakennettu tiloja kellariin.<br />
Suurikokoinen navetta- ja tallitilat varastoineen käsittänyt<br />
karjarakennus on rakennettu vaiheittain, joista<br />
vanhimmat osat ovat 1790-luvulta. 1882 rakennettiin<br />
kivestä 100 lehmän navettaosa, jota on myöhemmin<br />
pienennetty. Lisäksi pihalla on hirsirunkoinen, 1920-<br />
luvulla puuliiteriksi muutettu tallirakennus.<br />
Haja-asutusalueet<br />
Juhannusmäen ja Laakkolan kulttuurimaisema<br />
Muutama kilometri kirkonkylältä länteen sijaitsevat toistensa<br />
naapureina Juhannusmäen ja Laakkolan pihapiirit<br />
Hankaveden rantaan rajoittuvien peltoalueidensa kehystäminä.<br />
Laakkolan ranta-alueella on maakunnallisesti<br />
arvokas niittyalue, jolla kasvaa mm. valtakunnallisesti<br />
uhanalaista ahosilmäruohoa.<br />
Juhannusmäki<br />
Päärakennus 1800-luvun alku (ent. Johannesberg)<br />
Valintaperuste: M, R<br />
Tila on ollut mm. von Fieandt ja Malmberg -sukujen<br />
omistuksessa ennen Sahalan kartanosta muuttaneita<br />
Jalkasia. Empiretyylinen päärakennus on 1800-luvun<br />
alusta ja se on perimätiedon mukaan siirretty ”Sikosalmen<br />
sillankorvasta” ja rakennettu aivan vastaavanlaisena<br />
Juhannusmäelle. Rakennus oli muistitiedon<br />
mukaan virkatalon pihanpäärakennus. Rakennuksessa<br />
on karoliininen pohjakaava, johon on tehty vain vähän<br />
muutoksia.<br />
Laakkolan piha, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Laakkolan torpasta muodostettiin henkikirjuri Östlingin<br />
uudistalo Rautalammilla v. 1776 toteutetussa isossajaossa.<br />
1880-luvulla tila siirtyi lukkari Abel Hytöselle ja<br />
v. 1935 nykyiselle omistajasuvulle. Nykyiset rakennukset<br />
muodostavat väljän suorakaiteen muotoisen pihan,<br />
jonka läpi aiemmin kulki tie naapuritaloon Juhannusmäen<br />
tilalle. 1980-luvulla tie on rakennettu kiertämään<br />
piha-alueen. Talo oli myös aikanaan kruununvoudin<br />
omistama. Tästä muistona oli pihassa ”pieksukoivu,<br />
jossa oli 1930-luvulle asti vankien kiinnisitomista varten<br />
rautarengas.<br />
Vuosina 1938-1939 vanhan puretun päärakennuksen<br />
paikalle rakennettiin uusi päärakennus arkkitehti Jalmari<br />
Peltosen suunnittelemana. Jalmari Peltonen oli<br />
yksi 1930-luvun tuotteliaimmista, mutta kuitenkin yksi<br />
anonyymeiksi jääneistä arkkitehdeistä yhdessä Helge<br />
Lundströmin, Ole Gripenbergin ja T.A. Elon kanssa.<br />
Päärakennus on klassismia mukaileva ja julkisivuiltaan<br />
rapattu. Runko on muurattu paikanpäällä lyödyistä sementtitiilistä.<br />
Päärakennuksen vieressä on puurakenteinen yksikerroksinen<br />
v. 1913 rakennettu väentupa, jossa on kivinen 25<br />
leivän leivinuuni. Rakennuksen toisessa päädyssä sijaitsi<br />
aiemmin tilan meijerihuone. Tätä päätyä on päärakennuksen<br />
läheisyyden takia lyhennetty v. 1938. Pihassa on<br />
lisäksi aittoja 1800-luvulta ja länsilaidalla v. 1913 rakennettu<br />
porakivinavetta, jossa on samankaltainen aumattu<br />
päätyräystäs kuin Juhannusmäen tiilinavetassa.<br />
Vuonna 1921 tilalla riehui tulipalo, jossa säästyi päärakennuksen<br />
lisäksi vain pihanpää (”tuparakennus”) ja<br />
hieman sivummalla sijainnut paja. Pihan päärakennus<br />
on arviolta rakennettu 1700-1800-lukujen vaihteessa<br />
alunperin savutuvaksi. Tulipalon jälkeen pihaan on rakennettu<br />
uudet talousrakennukset kuten v. 1925 navetta<br />
punatiilistä.<br />
182
Change language