pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Pihaan v. 1915 siirrettyä tuparakennusta on käytetty<br />
meijerinä, johon kylältä tuotiin maitoa separoitavaksi.<br />
Toisessa päädyssä asuivat palvelijat. Vuonna 1989 rakennus<br />
kunnostettiin vanhalle väelle asunnoksi. Pihan<br />
aitoista kaksi on 1800-luvulta (tai vanhempia). Kylätien<br />
varrella lähellä pihaa sijaitsee kaksi työväelle rakennettua<br />
mökkiä.<br />
Eläinsuojat ovat hevostallia lukuun ottamatta luonnonkiveä.<br />
Sikalarakennus on valmistunut v. 1908 ja arkkitehti<br />
Juho Nykäsen suunnittelema navettarakennus v. 1915.<br />
Vanhat riihi- ja puimalarakennukset muodostavat oman<br />
tasapainoisen kokonaisuuden varsinaisen piha-alueen<br />
pohjoispuolelle.<br />
Haja-asutusalueen yksittäiset kohteet<br />
Harjulan pappila<br />
Lääninarkkitehti Ferdinand Öhmann, päärakennuksen<br />
tupaosa v. 1873.<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Harjulan pappila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Leppävirralla on ollut vuodesta 1651 kappalaisen virka.<br />
Ensimmäinen kappalaisen virkatalo sijaitsi Konnuslahdessa,<br />
josta v. 1755 pitäjänkokous päätti siirtää sen<br />
lähemmäs kirkonkylää Harjulaan. Kesäkuussa v. 1871<br />
kaikki pappilan rakennukset tuhoutuivat tulipalossa,<br />
jonka jälkeen harkittiin jälleen uuden pappilan paikan<br />
hankkimista, mm. Ukkolan tilaa. Kun tämä ei kelvannut<br />
kappalaiselle, rakennettiin uudet rakennukset Harjulaan,<br />
jossa pappila toimi vuoteen 1948.<br />
Kivinavetan ja v. 1873 valmistuneen päärakennuksen<br />
suunnitteli lääninarkkitehti Ferdinand Öhman. Päärakennus<br />
muistuttaa hahmoltaan empireajan aumakattoisia<br />
pappiloita, mutta yksityiskohdiltaan rakennuksessa<br />
on kertaustyylien piirteitä kuten vinoruudutuksella lasitettu<br />
umpikuisti. Rakennuksen räystäslaudoissa ovat<br />
säilyneet myös aikakaudelle tyypilliset, sahatut lehdykkäaiheet;<br />
samanlaiset ovat mm. Pielaveden kirkon ja<br />
paarihuoneen räystäissä. 1960-luvulta alkaen seurakunnan<br />
leirikeskuksena toimivasta pappilasta on päärakennuksen<br />
lisäksi jäljellä tilanhoitajan eli pehtoorin asunto,<br />
aittarivi ja maitohuoneena palvellut aitta, kellari ja istutettu<br />
puisto. Leirikeskuksen aikana päärakennukseen ja<br />
pehtoorin asuntoon tehdyistä muutoksista julkisivuihin<br />
on vaikuttanut näkyvimmin ikkunoiden vaihtaminen.<br />
Entinen Näädänmaan II kappalaisen pappila<br />
(nykyisin seurakuntatalo)<br />
Rakennusmestari Eino Sorri v. 1930<br />
Valintaperuste: M, H<br />
Leppävirran pitäjän itäosilla oli jo 1860-luvulta lähtien<br />
vireillä hanke oman saarnahuoneen ja papin saamiseksi<br />
seudulle. Kuitenkin hanke toteutui vasta, kun Leppävirran<br />
seurakunta osti v. 1929 Haaralan tilan, jolle Eino<br />
Sorrin laatimien piirustusten mukaan rakennettiin pappila<br />
v. 1930 (II Kappalaisen pappila). Rukoushuonetta ei<br />
kuitenkaan rakennettu vaan jumalanpalveluksia alettiin<br />
pitää Haaralan tuvassa, jota korjattiin tarkoitukseen sopivaksi.<br />
Vuonna 1938 kirkkosalia suurennettiin poistamalla<br />
väliseinä, jolloin eteinen saatiin salitilaksi. Sotien<br />
jälkeen pappilaan kuuluneet pellot ja osa metsäalueesta<br />
luovutettiin pika-asutukseen. Kun v. 1963 seurakunnan<br />
toisen kappalaisen virka siirrettiin Sorsakoskelle, jäi Näädänmaan<br />
pappila tyhjilleen. Vuonna 1975 talo muutettiin<br />
kyläläisten toivomuksesta seurakuntataloksi ja vanha<br />
rukoushuone myytiin purettavaksi.<br />
Entinen Länsisaamaisten koulu<br />
ei inventoitu<br />
Valintaperuste: M,R<br />
Tyypillinen 1900-luvun vaihteessa rakennettu, ”vinkkelimallinen”,<br />
hirsirunkoinen puukoulu. Samaa tyyppiä<br />
ovat Leppävirralla esim. Kalmalahden ja Sarkamäen<br />
koulut. Länsisaamaisten koulu on kuitenkin julkisivuiltaan<br />
parhaiten säilynyt alkuperäisenä. Rakennuksen väritys<br />
- seinäpintoja tummemmat ikkunapuitteet ja listat<br />
- on rakennusajalle tyypillinen.<br />
Sarkamäen koulu<br />
ei inventoitu<br />
Valintaperuste: M,R<br />
Tyypillinen 1900-luvun vaihteessa rakennettu ”vinkkelimallinen”<br />
koulu<br />
Vehkasaari<br />
Vehkasaaren huvila v. 1910-1920-luvun klassismia<br />
Valintaperuste: R<br />
Tiedot inventoinnista v. 2006.<br />
Vehkasaaren pohjoispäässä sijaitseva Vehkasaaren huvila<br />
edustaa 1900-luvun varhaista klassismia. Huvila on<br />
mantereelta 1910-luvulla siirretty vanha hirsirakennus,<br />
julkisivujen klassistiset aiheet kuten avokuisti pylväikköineen<br />
on tehty siirron yhteydessä. Pihaan kuuluu myös<br />
samoihin aikoihin rakennettu hirsipintainen ateljeerakennus,<br />
jonka julkisivuissa on aiheita kansanomaisista<br />
luhtiaitoista, jotka näyttää olleen suosittuja 1920-luvulla<br />
rakennetuissa piharakennuksissa. Päärakennuksen rannanpuoleista<br />
pihaa rajaavat massiiviset kaarevat kivirakenteet,<br />
joiden välistä laskeutuu kiviportaat rantaan.<br />
Entinen kunnan maatilan sairaalarakennus, nykyinen<br />
yksityinen palvelukoti<br />
V. 1927<br />
Valintaperuste: R<br />
140
Change language