pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

Tervonsalmen kulttuurimaisema, kuva: Kari Jämsen
15
TERVO
Tervonsalmen kulttuurimaisema
Valintaperuste: R, M, H
Kirkonkylän asuttaminen alkoi 1890-luvun alussa, jolloin
rakennettiin ensimmäinen silta salmen yli ja sitä
varten siltavahdin mökki. Vanhin osa Tervon kirkonkylää
sijaitsee Tervonsalmen länsirannan hiekkaharjanteen
läpi Vesannolle ja Karttulaan 1880-luvulla rakennetun
maantien varrella, jonka Riitlammen idästä kiertävä
osa muotoutui keskusraitiksi sille rakennettujen liike- ja
asuintalojen myötä. Ensimmäisinä rakennettiin 1920-
luvulla pankkirakennus ja Osuusliike Savon varasto,
keskuskiinteistö ja asuinrakennus, 1930-luvulla leipomo
ja varasto. Varsinainen osuusliikkeen myymälä oli Tervonsalmen
itärannalla vuoteen 1928, jolloin rakennus
myytiin Tervon kunnantaloksi. Osuusliike rakensi rannalle
myös laivalaiturin, koska tavarat kuljetettiin aluksi
vesiteitse.
Tervo oli puunuiton tärkeä keskus v. 1930-1940-luvuilla,
jolloin metsäyhtiöt rakensivat myös kannakselle Lehmisalmen
molemmin puolen talojaan.
Keskusraitin rakennuksia on osuusliikkeen rapattua
varasto- ja liiketaloa lukuun ottamatta muutettu hyvin
paljon ja liiketoiminnat ovat muuttaneet taajaman läpikulkutien
eteläpuolelle Kirkkotielle.
Tervonsalmen itäpuolen merkittävään rakennuskantaan
kuuluvat punatiilisen meijerin lisäksi 1950-1960-luvun
yhtenäinen rakennusryhmä Leikunniemessä, jonka muodostaa
uusia kirkonkylien rakennustyyppejä edustava, v.
1950 rakennettu entinen terveystalo, v. 1952 valmistuneet
paloasema ja Tervon osuuspankin rakennuttama
”Sillankorva” sekä kahdessa vaiheessa, vuosina 1962 ja
1964, rakennettu kunnantalo.
Sillan eteläpuolella harjualue on matalaa hiekkakangasta,
johon Kirkkotien kummallakin puolen on sijoittunut
kirkon ja kunnan julkisia rakennuksia, kirkot, koulu
ja museorakennuksia laajahkolla puistometsävyöhykkeellä.
Kirkkotielle antaa erityistä viehättävyyttä ja arvokkuutta
puoliavoimet näkymät rantaan Kirkkotieltä
mäntypuuvaltaisen hautausmaa-alueen yli.
240