pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

poikkeaa vinkkeliratkaisun takia perinteisestä talonpoikaistalosta,
vaikkakin muistuttaa perusratkaisultaan rakennuksen
kummissakin päissä olevien tupiensa takia
paritupaa.
Rakennus vuorattiin ulkoa v. 1911 ja v. 1971 siihen tehtiin
suurehko peruskorjaus, jolloin rakennettiin peräkamarin
paikalle sauna- ja pesutilat sekä suureen tupaan
pannuhuonetila keskuslämmitystä varten. Tällöin tuvan
sisäkattoa jouduttiin osin madaltamaan. Myös kaikki ikkunat
on vaihdettu.
Pappila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy
Kohteet haja-asutusalueilla
Pellonpää
Maatilan pihapiiri 1800-luvulta
valintaperuste: R, M
Pellonpään tila on lohkottu v. 1842 muutaman sadan
metrin päässä sijaitsevasta Mamanahosta, jolla on vanhasta
rakennuskannasta jäljellä muutamia aittoja. Pellonpään
nykyinen päärakennus rakennettiin v. 1863 ensimmäisen
tilalle, joka tuhoutui v. 1860 tulipalossa.
Maakunnallisesti kohteen arvoa nostaa kauniisti hoidetun
pihapiirin muodostama kokonaisuus, johon kuuluu
monia 1800-luvun rakennuksia. Tiiviissä, kaikilta sivuiltaan
rakennuksilla suljetussa asuinpihassa on päärakennuksen
toisella sivulla säilynyt suuri tallirakennus, jonka
toisessa päädyssä on ollut meijeriosa. Toisella sivulla on
kymmenen aittahuoneen, balusteripylväinen ja ristikkokaiteinen
luhtiaitta, joka tyypiltään lukeutuu keskisuomalaiseen
rakennusperinteeseen.
Asuinrakennusta vastapäätä on suuri ja hirsinavetaksi
harvinaisen vanha (vanhimmat osat v. 1885) navetta,
jossa erityispiirteenä on hirsikerrosten väliin, mahdollisesti
kosteushaittoja ehkäisemään asetetut koivutuohet.
Päärakennus edustaa seudulla (Tervo, Karttula, Pielavesi)
säilynyttä talonpoikaisempireä, jolle oli tyypillistä mm.
säätyläisiltä periytynyt aumakatto. Pohjaltaan rakennus
Pellonpää, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy
244