pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Suonenjoen rautatieasema ympäristöineen ja<br />
ratavartijan talo<br />
Asemarakennukset v. 1887, Oulun radan tyyppipiirustukset<br />
Valintaperuste: R, M, H<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Suonenjoen asemarakennukset rakennettiin, kuten<br />
suurin osa <strong>Savon</strong>radan (Kouvola-Kuopio välinen rata)<br />
rakennuksista, Oulun (Seinäjoki-Oulu välinen rata) rataa<br />
varten laadituilla piirustuksilla, joiden suunnittelijana oli<br />
todennäköisesti tällöin Valtionrautateiden rataosaston<br />
arkkitehtina ollut Knut Nylander. Oulun rata vihittiin<br />
käyttöön v. 1887, vuotta ennen <strong>Savon</strong> ratatöiden alkamista.<br />
Suunnitelmat edustivat aiempaa Vaasan radan tyyppipiirustuksia<br />
selvemmin uusrenessanssia tyypillisenä piirteenä<br />
julkisivujen jako vaakalistoituksin vyöhykkeisiin,<br />
jotka täytettiin erilaisin laudoituksin. Peiliaiheita käytettiin<br />
pilastereissa ja ikkunoiden alla. Aiemmissa tyyppipiirustuksissa<br />
käytetyt kuistit ja rakennuksen keskellä<br />
suosittu poikkipääty oli usein sulautettu yhteen.<br />
Suonenjoen asemarakennus on Oulun radan IV-luokan<br />
asematyyppi. Rakennuksen länsiosaan tuli erilliset odotushuoneet<br />
ykkös- ja kakkosluokan matkustajille, luoteiskulmaan<br />
kahvila ja itäpuolelle asunnot asemavirkailijoille.<br />
Vuosina 1899 ja 1915 rakennusta laajennettiin ja<br />
muutettiin jonkin verran. Tämän jälkeen aseman julkisivut<br />
ovat ovien muutoksia lukuun ottamatta säilyneet hyvin,<br />
mm. valurautakello on jäljellä. Ulkoasun tyypillinen<br />
uusrenessanssiväritys, tummat listat vaaleampaa seinäpintaa<br />
vasten, on myöhemmin vaihdettu toisinpäin. Sisätilojen<br />
ilmettä muuttaa voimakkaasti seinien levytys ja<br />
muovimatot.<br />
Asemarakennuksen takana on punaiseksi maalattu piharakennus,<br />
jota on pidennetty 1900-luvun alussa. Asema-alue<br />
jatkuu pohjoiseen Rakkaudenkujalle ja etelään<br />
asemapuiston suuntaan, jonka ilme tosin on muuttunut<br />
paljon, kun vanhat rakennukset on purettu ja suuret<br />
havupuut kaadettu. Puistossa sijaitsee paikalle v. 1887<br />
huvimajaksi siirretty entinen kaivon katos. Kaivo oli aikoinaan<br />
kirkonkyläläisten yleisessä käytössä.<br />
Rakkaudenkujaksi nykyään kutsuttu toiselta puolen rautatiehen<br />
rajoittuva tie oli aiemmin yksi taajaman valtakaduista.<br />
Sen varren rautatieläisten pihat rakennuksineen<br />
muodostavat edelleen hyvin viihtyisän kokonaisuuden.<br />
Rakentamiselle antaa harvinaisen kaupunkimaisen ja<br />
värikkään ilmeen Asemakadun vierivieressä sijaitsevien<br />
rakennusten sisäpihojen puoleiset julkisivut.<br />
Rakkaudenkujan varrella on kaksi asuinrakennusta ja<br />
pieni toimistorakennus sekä ulkorakennuksia; lähimpänä<br />
asemaa sijaitsee asemapäällikön talo ja pohjoisempana<br />
ratamestarin eli VR:n rakennusmestarin asunto,<br />
tämän vieressä on pieni mökki, jota rakennusmestari<br />
on käyttänyt toimistonaan. Rakennukset on maalattu<br />
1970-luvulla kellertävin ja vihrein sävyin aiemmin asuinalueen<br />
rakennukset olivat punaisia.<br />
Rautatien länsipuolella sijaitsee tiilipintainen veturitalli,<br />
joka on ilmeisesti rakennettu asemarakennuksen kanssa<br />
samoihin aikoihin. Erillään keskustan asema-alueesta Ritomäessä,<br />
lähellä uutta hautausmaata sijaitsee ratavartijan<br />
talo piharakennuksineen, joka on yksityiskäyttöön<br />
siirtymisestä huolimatta säilyttänyt hyvin ominaispiirteensä.<br />
Suonenjoen asema, kuva: Jussi Jäppinen<br />
221
Change language