pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kioskin alkuperäinen väri oli uusrenessanssirakennuksissa<br />
suosittu vaaleanruskea tummin listoin. Puukoristelut<br />
muistuttavat tullikamari-pakkahuoneen koristeluja.<br />
Rakennuksen keskiosassa on nelikulmainen, kaarevin<br />
luukuin varustettu kioskiosa, jota ympäröi 8-kulmainen<br />
katos.<br />
Ratavartijan mökki, ”Kuappi”<br />
v. 1907<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Rakennus on tehty v. 1907 ratavartijan mökiksi, joka<br />
siirrettiin nykyiselle paikalleen radan varrelta. Rakennuksessa<br />
toimii ”maailman pienin ravintola Kuappi”.<br />
Tori<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
1800-luvun loppupuolelta 1900-luvun alkukymmenille<br />
torista ja satamasta muodostui kaupungin talouselämän<br />
keskus. Torikaupan järjestely oli ollut uudelle kaupungille<br />
ensimmäinen huomattavampi tehtävä. Aluksi<br />
myynti tapahtui pöydiltä, mutta myöhemmin ruokatavaraa<br />
sai myydä myös maistraatin piirustusten mukaan rakennettavista<br />
”lauhkoista”. Vuosisadan alun toriaukiota<br />
reunustivat v. 1875 istutetut koivut, läntisellä törmällä<br />
oli soittolava ja itäpuolella aidalla ympäröity niittyaukio.<br />
Jo W. Forssin v. 1857 laatimassa asemakaavassa tori oli<br />
sijoitettu kahden korttelin kokoisena nykyisen torin ja<br />
linja-autoaseman alueelle. Alfred Sjöströmin v. 1877<br />
laatimassa asemakaavassa tori sijaitsee samalla paikalla<br />
kuin Forssin kaavassa. Vuonna 1912 V. O. Lillen laatimassa<br />
asemakaavassa toriksi määräytyi torialueen läntinen<br />
puolisko, Louhen- ja Riistakatujen välinen alue.<br />
Nykyisen linja-autoaseman kohdalle oli piirretty puistosommitelma.<br />
Kauppahalli rakennettiin v. 1926 arkkitehti J.V. Strömbergin<br />
suunnitelmien mukaan. Halli kuuluu hänen myöhäisen<br />
klassistisen kautensa tuotantoon. Talvisodan aikana<br />
halli oli puolustusvoimien käytössä ja v. 1939 se<br />
toimi ammuslataamona. Halliin tuli 24 myymäläkoppia<br />
ja 4 isompaa myymälää, lihantarkastamo, kahvila ja<br />
kellarivarastoja. Torimyynti tapahtui hallin länsi- ja eteläpuolella.<br />
Linja-autoasema<br />
Kauko Tiihonen, v. 1965<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Autoliikenteen kasvaessa kaupunki varasi v. 1928 kauppahallin<br />
vierestä Kauppakadun varresta paikan linja-autoille,<br />
”linja-autopirssin”. Ensimmäinen puurakenteinen<br />
linja-autoasema rakennettiin v. 1936.<br />
Nykyinen 1960-luvun suoraviivaista modernismia edustava<br />
linja-autoasema rakennettiin torialueen keskelle<br />
niin, että länsipuolelle jäi varsinainen torialue ja itäpuolelle<br />
linja-autoaseman aukio pysäköintialueineen.<br />
Alueen itäreunassa on lasiteräsrakenteinen arkkitehti<br />
Raimo Saarenvirran suunnittelema taksiasema.<br />
Kihmulan alue<br />
1920-luvulta alkaen<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kauppahalli<br />
Arkkitehti J.V. Strömbergin, v. 1926, peruskorjaus 2000-<br />
luvulla (36). Valintaperuste: R, H, M<br />
Kihmulan aluetta<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Alue oli ensimmäinen kaupungin omakotialue. Kaupunki<br />
vuokrasi 1920-luvulta alkaen asuntopulaa helpottaakseen<br />
pieniä asuntotontteja kaupungin eteläpuolella<br />
sijaitsevalta metsäiseltä hylkyalueelta, jolle rakennettiin<br />
65 tonttia kahteen riviin Kihmulankadun molemmin<br />
puolin. Vaikka monia rakennuksia on muutettu tyyliin<br />
sopimattomasti, tiivis korttelirakenne on säilynyt yhtenäisenä:<br />
asuinrakennukset tonttien rajoilla, usein ulkonurkissa,<br />
piharakennukset tyypillisimmin korttelien keskiosassa<br />
naapuritonttien rajoja vasten.<br />
Kauppahalli<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
34
Change language