pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Museotie, kuva: Jussi Jäppinen<br />
Paukalahti on Koiruksesta lähes irti kuroutunut pyöreämuotoinen<br />
pieni lahti. Lahti sijaitsee Koiruksen ja Humalaselän<br />
solmukohdassa, jossa rikkonaiset niemet ja<br />
saaret erottavat selkävesiä. Lahden rannat ovat matalat<br />
ja ruovikkoiset. Rannan kumpuilevaa savikkoaluetta rajaavat<br />
loivamuotoiset moreenimäet.<br />
Asutus sijoittuu Paukalahden ranta-alueelle viljelysten<br />
lomaan. Maisemaa jäsentävät tilustiet ja maatilojen rakennusryhmät.<br />
Useissa pihapiireissä on 1800-luvun tai<br />
1900-luvun alun kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia.<br />
Huomattavimpia pihapiirejä ovat Jussila,<br />
Kivelänharju ja Ristola. Kylän alkuperäinen rakenne on<br />
parhaiten hahmotettavissa vanhalta maantieltä ja tilusteiltä<br />
sekä vesistön suunnalta. Valtatien oikaisu jakaa<br />
kylän rakenteellisesti kahtia. Rakennuskanta on kerroksellista<br />
– edustettuina ovat vanhojen pihapiirien lisäksi<br />
sotien jälkeisten vuosikymmenten talotyypit 1940- ja<br />
1950-luvun puolitoistakerroksisista taloista 1980-luvun<br />
yksikerroksisiin puutaloihin. Karjatalous on edelleen<br />
päätoimista suurilla tiloilla. Leppävirran pohjoisosan valtatien<br />
5 muutosmaakuntakaavaan kuuluvat alueet, ympäristöministeriö<br />
vahvisti kaavan 27.<strong>11</strong>.2008.<br />
Kylän ydinalue Paukalahden rannalla on avointa, osittain<br />
puoliavointa maatalousmaisemaa, jota laidunmaat<br />
luonnehtivat. Edustavin kylämaisema jää vanhan tien ja<br />
rannan väliin, jossa maisemaa hallitsevat vauraat tilakeskusten<br />
pihapiirit. Uudempien pientalojen ryhmä hahmottuu<br />
omana kokonaisuutenaan ja jää hieman erilleen<br />
maiseman ydinalueesta. Peltojen keskellä on puustoisia<br />
kivirauniokasoja, joita laiduntaminen pitää puoliavoimina.<br />
Koko kyläaukea avautuu vain muutamasta harvasta<br />
kohdasta. Näkymät järven suuntaan ovat lehtipuuston<br />
peittämät.<br />
Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 muutosmaakuntakaavaan<br />
kuuluvat alueet, ympäristöministeriö vahvisti<br />
kaavan 27.<strong>11</strong>.2008.<br />
Kotalahti<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY 2009<br />
Nikkelikaivos aloitti toimintansa Oravikoskella v. 1959.<br />
Yhtenäisenä säilynyt kaivosrakennusten ja asuntoalueiden<br />
muodostama kokonaisuus on luokiteltu edustamaan<br />
maamme rakennettua kulttuuriperintöä. Kotalahden<br />
alueen rajauksesta on neuvoteltu Museoviraston<br />
kanssa ja päädytty pienempään, tulevan päätöksen mukaiseen<br />
rajaukseen, kuin vuoden 1993 julkaisussa.<br />
Tiehankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä<br />
alueelta on löydetty seuraavat valtakunnallisesti<br />
arvokkaiksi luokitellut alueet: Oravikoski/Haasianlahden<br />
laitumet, Paukarlahti/Melasen haka sekä Jussilan hakasaarekkeet.<br />
Leppävirran pohjoisosan valtatien 5 muutosmaakuntakaavaan<br />
kuuluvat alueet, ympäristöministeriö vahvisti<br />
kaavan 27.<strong>11</strong>.2008.<br />
Kohteet haja-asutusalueilla<br />
Nikkilänmäen museotie<br />
Valintaperuste: R, M, kaunis ja edustava mäkikyläkokonaisuus<br />
Tielinja valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Kuuluu Tiemuseon v. 1980 valitsemaan 19 Suomen tiehistoriasta<br />
kertoviin teihin. Alla luetellut, tien varrella<br />
olevat kohteet eivät kuulu valtakunnalliseen ja tiemuseon<br />
määrittämään rajaukseen.<br />
Nikkilänmäen yksityinen tie on Leppävirran ja myös koko<br />
<strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> vanhimpia, edelleen käytössä olevia teitä.<br />
Leppävirran talonpojat raivasivat tielinjan 1600-luvulla,<br />
jolloin se palveli lähinnä postiliikennettä ratsupolkuna.<br />
1770-luvulla tie kunnostettiin Kustaa III toimesta kärryillä<br />
kuljettavaksi Kuninkaantieksi. Tällöin se tuli osaksi<br />
<strong>Savon</strong>tietä, joka 10 kyynärän (5,9 m) levyisenä yhdisti<br />
Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikkokaupungit. Nykyinen<br />
maakunnan pääväylä, VT5, kulki Nikkilänmäen<br />
kautta aina 1950-luvulle saakka (Lähde: teksti opastaulusta<br />
Kalmalahdessa). 2,4 km pitkä maastoa kauniisti<br />
myötäilevä tie nimettiin museotieksi v. 1985. Mäenrinnettä<br />
peltoineen kauniisti myötäilevä tie kulkee perinteisesti<br />
talolta talolle, joiden vanha rakennuskanta ja pihapuustot<br />
liittävät tien viehättävästi kulttuurimaisemaan.<br />
Nikkilänmäen kylä sijoittuu jyrkkärinteisen Nikkilänmäen<br />
lakialueelle Leppävirran keskustan kupeessa. Kantatilat<br />
sijoittuvat mäenrinnettä myötäilevän kylätien (Nikkilän-<br />
135
Change language