pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Ortodoksikirkkojen ja -rukoushuoneiden rakentaminen<br />
kuului valtion toimesta ja avustuksella toteutettuun jälleenrakennustyöhön,<br />
joka tapahtui asuintilojen järjestämisen<br />
jälkeen.<br />
Vesannon kuntaan muutti 1940-luvulla siirtolaisina n.<br />
400 ortodoksia, joita varten rakennettiin v. 1959-1960<br />
rukoushuone evankelisluterilaisen kirkon viereen arkkitehti<br />
Ilmari Ahosen piirustuksin.<br />
Torpparimuseo<br />
Vanhimmat rakennukset 1860-luvulta<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kunnan ylläpitämä torpparimuseo sijaitsee kirkolta parin<br />
kilometrin päässä Vesantojärven itärannalla. Museon<br />
kymmenkunta rakennusta ja niihin kerätty esineistö<br />
kertovat paikallishistoriasta. Rakennuksista vanhimmat<br />
ovat 1860-luvulta.<br />
Kirkko on Ahoselle tyypillinen (vrt. Tuusniemen, Sukevan,<br />
Leppävirran ja Salahmin kirkot) ja se on melko hyvin<br />
säilyttänyt rakennusaikaiset piirteensä.<br />
Ortodoksinen hautausmaa perustettiin evankelisluterilaisen<br />
hautausmaan viereen.<br />
Pappila<br />
Vilhelm Korhonen, valmistunut v. 1861<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kohteet haja-asutusalueilla<br />
Niiniveden meijeriympäristö<br />
Osuustoiminta synnytti 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenenä<br />
<strong>Pohjois</strong>-Savoon joka kuntaan yhden tai<br />
useamman osuusmeijerin. Näiden ympärille kehittyi<br />
usein moni-ilmeinen ja vilkas kaupan, myllytoiminnan<br />
ja sahojen sekä työntekijöiden asuin- ja tuotantoympäristö<br />
edustaen samalla paikkakuntien varhaista teollista<br />
toimintaa. Keiteleen meijerillä toimi 1940-luvulla mm.<br />
viljanlajittelija, sirkkelisaha, pärehöylä, pellavaloukku<br />
ja -lihta. Koska maito kuljetettiin alkuvuosikymmeninä<br />
vesiteitse, kuului meijerikokonaisuuteen myös satama<br />
laitureineen.<br />
Meijerirakennukset olivat ulkopuolisten asiantuntijoiden<br />
suunnittelemia ja rakennustekniikaltaan edistyksellisiä.<br />
Tämä heijastui myös maatilarakentamiseen (esim. betonin<br />
käyttö navetoissa). Meijereissä on tyypillisesti useita<br />
rakennusvaiheita, mikä samalla kuvastaa meijeritekniikan<br />
nopeaa kehitystä. Sisätiloiltaan ”alkuperäistä” meijerirakennusta<br />
ei ole maakunnassa säilynyt.<br />
Keiteleellä Niinivedenpäähän rakennetusta meijerikokonaisuudesta<br />
on maakunnallisesti merkittäviä meijerirakennuksen<br />
porakivinen osa ja tiilirunkoiset osat, Myllärin<br />
tupa sekä entinen osuuskauppa ranta-aittoineen.<br />
Pappila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Vesantojärven länsirannalla sijaitseva pappila on rakennettu<br />
v. 1861 Vilhelm Korhosen piirustusten mukaan.<br />
Taloa laajennettiin v. 1904. 1960-luvulla arkkitehti Kaj<br />
Michael suunnitteli uuden terassin ja kellariin saunatilat.<br />
Tällöin katosta poistettiin alkuperäinen poikkipääty.<br />
Myös ikkunat vaihdettiin, mutta ne palautettiin seuraavassa<br />
korjauksessa v. 1978 vanhan näköisiksi. Samoin<br />
kuistit ennallistettiin.<br />
Niiniveden entinen meijeri<br />
A. Tikkanen, vanhin osa v. 1908, myllyosa v. 1909<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Keiteleen meijerin suunnitteli viipurilainen A. Tikkanen.<br />
Pihapiirin muista rakennuksista on jäljellä yksikerroksinen<br />
aitta, asunnoksi muutettu navetta ja kellari. Tuparakennus<br />
on purettu. Vuonna 2007 seurakunta myi<br />
1990-luvulle asti papin virkatalona olleen pappilan yksityiskäyttöön.<br />
Päärakennukseen on tekeillä Oulun yliopiston<br />
arkkitehtiosastolla korjaussuunnitelma.<br />
Niiniveden entinen meijeri, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
303
Change language