pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kokonaishahmoltaan tyypillinen 1950-Luvun koulu on<br />
sommiteltu vaihtelevin massoin ja julkisivuin kuvastaen<br />
sisätilojen eri toimintoja. Sodanjälkeiselle 1950-luvun<br />
vaihteen koulurakentamiselle oli tyypillistä myös funktionalismista<br />
periytynyt monumentaalisuus, mikä erityisen<br />
hyvin näkyy Lehtoniemen koulun korkeassa itäpäädyssä,<br />
jonka tornimaista korkeutta korostaa dramaattisena<br />
vertikaaliaiheena koko talon läpi kulkeva porraskäytävälasitus.<br />
Koulun kokonaishahmoa pehmentää sodanjälkeiselle<br />
ajalle tyypilliset piirteet kuten liuskekiven ja<br />
koristeellisten parvekekaiteiden käyttö.<br />
Puurtilan koulut<br />
Puukoulu valmistunut v. 1926<br />
Rapattu koulu, arkkitehti Carolus Lindberg,<br />
valmistunut v. 1939<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Puurtilan kaksi, runsaan kymmenen vuoden aikana<br />
rakennettua koulua kertovat alueen nopeasta sotienvälisen<br />
aikakauden väestönkasvusta. Pihakokonaisuutta<br />
täydentää toisen maailmansodan jälkeen rakennettu<br />
tiilipintainen ns. terveystalo (vrt. Joutenlahden terveystalo).<br />
Puukoulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Vuonna 1926 valmistunut kaksikerroksinen koulurakennus<br />
kuuluu Suomeen v. 1921 säädetyn oppivelvollisuuslain<br />
aiheuttamaan vilkkaaseen koulurakentamisen<br />
aikakauteen, jota teollisuuspaikkakunnalla, kuten Varkaudessa<br />
kiihdytti väestön muuttaminen taajamiin.<br />
Puurtilan klassistinen koulurakennus muistuttaa kouluhallituksessa<br />
koulusuunnittelukilpailujen tuloksena vuoden<br />
1921 jälkeen kehitettyjä koulutyyppejä (Puurtilan<br />
koulun suunnittelijaa ei mainittu inventoinneissa), joista<br />
monet olivat arkkitehtitoimisto Borg, Siren, Ågergin<br />
suunnittelemia. Uudet koulumallit poikkesivat monin<br />
piirtein aiemmista Yrjö Sadeniemen 1900-luvun alun<br />
suurikattoisista ja usein vinkkelimallisista rakennuksista.<br />
Myös 1920-luvun taloudellisuusnäkökulma näkyi koulujen<br />
kuten Puurtilan julkisivuissa. Eräs näkyvin aiemmista<br />
kouluista poikkeava piirre oli ikkunakoon huomattava<br />
pieneneminen.<br />
Alkuperäiset piirteensä (mm. ikkunat, ulko-ovet) säilyttänyt<br />
puukoulu on vuokrattu työtiloiksi.<br />
Puukoulun viereisen rapatun kolmikerroksien tiilirakenteisen<br />
koulun suunnitteli arkkitehti Carolus Lindberg,<br />
joka paremmin tunnetaan Suomen ja <strong>Pohjois</strong>maiden<br />
rakennustaiteen ja ornamentiikan professorina ja restaurointi-<br />
ja kaavoitustöistään. Hän oli saattanut saada<br />
koulun suunnittelutyön juuri Varkauden kauppalaan<br />
1930-luvulla tekemänsä asemakaavoitustyön yhteydessä.<br />
Koulu valmistui vuonna 1939, vaikkakin tyyliltään sen<br />
voisi ajoittaa 1920-luvulle. Juhlava klassistinen rakennus<br />
muistuttaa taajamiin rakennettuja ns. keskuskansakouluja.<br />
1930-luvun maaseudun kivikoulut olivat tyylipiirteiltään<br />
Puurtilan koulua huomattavasti pelkistetympiä.<br />
Koulu toimi valmistuttuaan ensin ammustehtaana (v.<br />
1939-40) ja sotilassairaalana (v. 1941-1945). Vuonna<br />
1952 kouluun tehtiin perusteellinen korjaus. Myöhemmissä<br />
korjauksissa myös ikkunat on vaihdettu.<br />
Entinen kunnallis- ja vanhainkoti (nykyisin mekaanisen<br />
musiikin museo)<br />
Arkkitehti Aksel Mörne, valmistunut v. 1933<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Varkauteen valmistui v. 1933 kunnallis- ja vanhainkodin<br />
rakennukset Lehtoniemeen Harjulan tilalle sairaalaarkkitehtina<br />
tunnetun Axel Mörnen suunnittelemana.<br />
Puistomaiseen ympäristössä sijaitsevat kaksi klassismia<br />
edustavaa rapattua rakennusta ovat esimerkki aikakauden<br />
sosiaalihuollon rakentamisesta. Vuonna 1922 säädetyssä<br />
köyhäinhoitolaissa jokainen kunta oli velvoitettu<br />
kymmenen vuoden kuluessa lain voimaantulosta perustamaan<br />
oma tai toisen kunnan kanssa yhdessä köyhäinhoitolaitos,<br />
kunnalliskoti, erillinen mielisairasosasto ja<br />
työlaitos.<br />
Aiemmin kuntia oli kyllä kehotettu rakentamaan vaivaistaloja,<br />
mutta lainsäädännöllisesti köyhäinhoito perustui<br />
vapaaehtoisuuteen. Lainsäädäntö johti 1920-1930-<br />
luvuilla useissa <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> kunnissa kunnalliskotien<br />
rakentamiseen. Tänä aikana rakennetuista säilyneitä<br />
ovat kunnalliskodit Kiuruveden Heinäkylässä, Tervossa,<br />
Leppävirralla, Vanhamäki Suonenjoella ja Iisalmen Koljonvirralla.<br />
Viimeksi mainitun suunnitteli Varkauden kunnalliskotirakennusten<br />
tavoin Axel Mörne. Tämän arkkitehtuurille<br />
oli leimallista mahtipontisuus ja barokin sävyttämä klassismi.<br />
Kunnalliskodin toiminta siirtyi v. 1979 uusiin tiloihin Käpykankaalle,<br />
jolloin Lehtoniemen tiloihin sijoitettiin kotiteollisuuskoulu.<br />
Vuonna 1987 kunnalliskodin tiloihin<br />
muutti mekaanisen musiikin museo ja v. 1988 pienempään<br />
rakennukseen ravintola.<br />
277
Change language