pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kohteet haja-asutusalueella<br />
Tuusjärven koulu<br />
Jaakko Pohjolainen, valmistunut v. 1961<br />
Luettelointiperuste: R<br />
Tuusjärvi sai v. 1961 uuden koulurakennuksen vanhaan<br />
koulupihaan Kuopio–Joensuu valtatien varteen. Samalla<br />
aiempi v. 1893 rakennettu koulu purettiin. Pihassa on<br />
säilynyt samoihin aikoihin rakennettu ulkorakennus,<br />
jossa on käymälä-liiteri ja pieni navettaosa.<br />
Rankorakenteinen, vinoponttilaudoituksella vuorattu<br />
kansakoulurakennus kuuluu arkkitehtuuriltaan rationaaliseen<br />
1950-luvun lopulla ja 1960–luvun alussa yleistyneeseen<br />
kansakoulurakentamiseen. Aiempien vuosien<br />
romanttisista piirteistä on luovuttu, kun rakennussuunnittelua<br />
ohjasi tarkoituksenmukaisuus. Rakennusdetaljointia<br />
leimasi kuitenkin edelleen käsityönomaisuus.<br />
Koulutoiminta jatkuu edelleen.<br />
Hiidenlahden entinen kansakoulu<br />
Valmistunut v. 1930<br />
Luettelointiperuste: R, M<br />
Koivulahden mylly<br />
Valmistunut v. 1949<br />
Luettelointiperuste: R, M<br />
Aiemmin koivulahden mylly sijaitsi nykyisestä paikasta<br />
puron yläjuoksulle päin, jossa on vielä myllyn perustuksien<br />
kiviä näkyvillä. Nykyinen, edelleen käytössä oleva<br />
mylly, sijaitsee aivan Tuusjärven tien varressa puronotkelmassa.<br />
Vuonna 1949 rakennettu komea 3 1/2 kerroksinen<br />
maamerkkimäinen mylly kertoo Suomessa<br />
sodanjälkeen vielä pitkään jatkuneesta paikallisesta myllytoiminnasta<br />
(vrt. Rautalammin kirkonkylän mylly).<br />
Rautaharju<br />
v. 1919<br />
Luettelointiperuste: R<br />
Rautaharju on v. 1928 Rautararjun (aiemmin Zittig) suvun<br />
omistukseen siirtynyt tila. Pihapiiristä on säilynyt<br />
vanhan puutarhan keskellä sijaitseva 12 huonetta käsittävä,<br />
v. 1919 osin vankityövoiman avulla rakennettu<br />
kartanotyylinen maatilapäärakennus.<br />
Ennen omaa koulurakennusta Hiidenlahden koulua pidettiin<br />
seudun maataloissa, mm. Rautaharjulla. Vuonna<br />
1930 valmistui kylälle oma koulutalo, joka edustaa rapattuna<br />
tiilirunkoisena maakunnan kyläkouluille harvinaisempaa,<br />
varsinaisesti 1930-luvulla yleistynyttä<br />
kivirakennustapaa. Koulun julkisivuissa näkyy vielä viitteitä<br />
1920-luvun klassismiin, kuten räystäslinjojen ja<br />
joidenkin ikkunoiden koristeprofiloinnit. Rakennuksen<br />
sisäänkäyntinä on poikkeuksellisesti rapattu umpikuisti<br />
kouluissa 1920-1930-luvuilla tyypillisemmän avokuistin<br />
sijaan.<br />
Rautaharju, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Taitekattoinen rakennus edustaa ulkohahmoltaan myöhäisjugendia<br />
ja kuuluu seudulla (Juankoski, Riistavesi,<br />
Tuusniemi, Vehmersalmi) 1900-luvun alussa rakennettuihin<br />
suuriin maatilapäärakennuksiin. Päärakennus<br />
muistuttaa paljon saman suvun v. 1917 riistaveden Ritoniemeen<br />
rakennuttamaa tilan päärakennusta.<br />
Hiidenlahden entinen koulu<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Taloon on ennen 2000-lukua tehty hyvin vähän muutoksia.<br />
Sisätiloissa on säilynyt mm. jugendtyylisiä kaakeliuuneja<br />
ja sisäovia. Piharakennuksista on säilynyt muutamia.<br />
Rakennusta vastapäätä ollut tiilinen, neljänkymmenen<br />
lehmän tiilinavetta on purettu.<br />
Koulu lakkautettiin v. 1980. Tämän jälkeen rakennuksessa<br />
toimi mekaanisen musiikin museo vuoteen v. 1988<br />
ennen siirtymistään Varkauteen. Nykyisin rakennus on<br />
yksityisomistuksessa ja asuinkäytössä. Rakennusta on<br />
1980-luvulla jatkettu harkkorakenteisella lisäsiivellä,<br />
mutta muuten se on julkisivuiltaan hyvin säilyttänyt alkuperäiset<br />
piirteensä.<br />
257
Change language