pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

6
KIURUVESI
Asema-alue
Tyyppipiirustukset Carl Ungern, Gunnar Aspelin ja Ivar
Pladhan
Valintaperuste: R, H, M
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009, kuuluu valtakunnallisen
menettelytapasopimuksen rautatieasemiin.
Savon ja Pohjanmaan yhdistävä poikittaisrata vihittiin
käyttöön v. 1926. Rakentaminen oli alkanut Iisalmesta ja
eteni Ylivieskaan Kiuruveden kautta, jonne väliaikainen
liikennöinti aloitettiin v. 1923. Lähes koko alueen rakennukset
on rakennettu vuosina 1923-1924 ja ne edustavat
aikakauden uusklassismia. Kiuruveden asemarakennus
on komea mansardikattoinen, osin kaksikerroksinen
1920-luvun rautatierakennus.
Asemarakennuksen lähellä on kaivo koristeellisine kansirakennuksineen.
V-luokan kaksikerroksiseen asemarakennukseen
tuli neljä virkahuonetta, odotussali ja virkailijoille
kuusi asuinhuonetta. Aseman lähettyville tuli
varastomakasiini, vaihdekopit, huoltorakennus ja rataautotalli.
Alueen koillispäässä on säilynyt punatiilipintainen
vesitorni. Aseman kaakkoispuolelle rakennettiin
kaksi asuinrakennusta talousrakennuksineen.
Aseman sijainti, alun perin keskustan ulkopuolella, ohjasi
taajaman kasvua asemansuuntaan. Keskustasta
tällöin asemalle rakennettu Asematie on edelleen yksi
taajaman pääkaduista, vaikka aseman matkustajaliikennettä
palveleva käyttö on 2000-luvulla päättynyt.
Kiuruveden asema, kuva: Arkkitehtitsto Hannu Puurunen Oy
Osulan vanha liikekeskus
Valintaperuste: R, H, M
Osulan vanhassa liikekeskuksessa on säilynyt rakennushistoriallisesti
mielenkiintoisia liikerakennuksia sekä
maaseututaajamille tyypillistä sotien välistä rakennuskantaa.
Kirkonkylän keskusta alkoi muodostua 1800-
luvun lopulla risteysalueelle maakaupan vapauduttua.
Risteysalue noudattelee arkkitehti Otto I. Meurmanin
laatimaa Kiuruveden taajaväkisen yhdyskunnan asemakaavaa
vuodelta 1926.
Vanha säästöpankki
Rakennusmestari Pekka Lind v. 1916
Valintaperuste: R, H, M
Osulan vanha liikekeskus, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy
87