13.02.2015 Views

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Manttu<br />

Suunnittelija rakennusmestari Esko Puranen,<br />

rakennettu v. 1935, peruskorjaus v. 1986<br />

Valintaperuste: R, M<br />

Tervoon valmistui paikkakuntalaisen rakennusmestari<br />

Esko Purasen suunnittelema suojeluskuntatalo v. 1935.<br />

Taloa kutsuttiin tällöin Suojaksi, kunnes se suojeluskuntalaitoksen<br />

lakkauttamisen jälkeen v. 1944 siirtyi manttaalikunnan<br />

omistukseen, jolloin nimi muuttui Mantuksi.<br />

Suojeluskuntalaitos perustettiin Suomeen vastaamaan<br />

maan puolustuksesta itsenäistymisen jälkeen, koska tällöin<br />

valtiolla ei ollut vielä omaa sotaväkeä. Vain harvat<br />

suojeluskunnat omistivat oman seurantalon vielä 1920-<br />

luvulla, poikkeuksena maakunnassa ovat Iisalmeen v.<br />

1923 ja Kangaslammin v. 1925 valmistuneet talot. Yleisempää<br />

oli, että suojeluskunta osti tai rakensi yhteisen<br />

talon nuorisoseuran, maamiesseuran tai urheiluseuran<br />

kanssa. Valtion myöntämät rakennusavustukset suojeluskuntajärjestöille<br />

lisääntyivät vuoden 1935 jälkeen,<br />

jolloin talojen rakentaminen pääsi vauhtiin.<br />

Suojeluskunnan talot olivat tyypillisimmin hahmoltaan<br />

näyttäviä ja tyyliltään klassistisia, kuten Tervon talo leveine<br />

nurkkalaudoituksineen ja aumakattoineen. Talkootöinä<br />

rakennettuun Tervon Suojan ensimmäiseen<br />

kerrokseen tuli juhlasali, keittiö, ravintolahuone ja talonmiehen<br />

asunto. Toiseen kerrokseen tuli alokaskurssilaisten<br />

majoitustiloja, suojeluskunnan kanslia ja asunto<br />

aluepäällikölle.<br />

Eerikkala<br />

ei inventointitietoja<br />

Valintaperuste: M<br />

Eerikkala on kirkonkylän uudemman rakenteen laidassa<br />

säilynyt vanha tila, jonka pihapiiri suurine puineen antaa<br />

vaihtelua taajamarakenteelle. Pihapiiriin kuuluu<br />

kaksi vanhempaa asuinrakennusta ja aitta sekä pihatien<br />

varrella autotalliksi muutettu riihi. Pihaan saavutaan<br />

vanhasta pihasta kertovaa kuusikujaa pitkin. Lounaispuolella<br />

olleet pellot ovat edelleen avoimia (muutettu<br />

golfkentiksi), jolloin tilan hahmottuminen maisemassa<br />

on säilynyt.<br />

Eerikkala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />

Pappila<br />

Arkkitehtitoimisto Salmio-Toiviainen & Toiviainen, päärakennus<br />

on valmistunut v. 1951, sauna- ja ulkorakennus<br />

ovat valmistuneet v. 1952<br />

Valintaperuste: (R)<br />

Tervoon rakennettiin ensimmäinen pappila v. 1951. Tätä<br />

ennen pappilana oli toiminut v. 1925 tilapäiseksi pappilaksi<br />

hankittu Uudisharju, joka kuitenkin sijaitsi sivussa<br />

kirkolta. Uudelle pappilalle ostettiin tontti Tervonsalmen<br />

rannasta kirkon ja hautausmaan läheisyydessä. Pappila<br />

on yksi harvoista edelleen alkuperäisessä käytössä olevista<br />

maakunnassa.<br />

Manttu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />

Manttaalikunnan omistuksessa sodan jälkeen talo pääsi<br />

rapistumaan. Vuonna 1979 rakennus siirtyi kunnan<br />

omistukseen, jolloin se remontoitiin mm. nuorisotiloiksi,<br />

kunnan toimistotiloiksi ja yhdistysten käyttöön.<br />

Asuinrakennus edustaa 1950-luvun varakkaamman<br />

väestön pientalosuunnittelua, josta kertovat mm. rakennuksen<br />

koko, erkkeritila ja huonetilojen järjestys.<br />

Ensimmäisen kerroksen huoneet on ryhmitelty juhlavaan<br />

edustustilojen huonekokonaisuuteen ja tästä<br />

vielä 1950-luvulla käytetyllä tarjoiluväliköllä erotettuun<br />

keittiöpuoleen omine sisäänkäynteineen ja palvelijahuoneineen.<br />

Pappilan maakunnallinen arvo tulee pihapiirin<br />

muodostamasta kokonaisuudesta, johon kuuluvat tulotien<br />

koivukuja ja v. 1952 rakennetut piharakennus ja<br />

sauna viehättävine 1950-luvusta kertovine detaljeineen<br />

(ikkuna- ja ovilistojen leikkaukset). Itse asuinrakennuksen<br />

rakennushistoriallista arvoa laskee keittiön ja pääsisäänkäyntien<br />

päälle myöhemmin lisätyt kömpelöhköt<br />

katokset ja ikkunoiden ja ovien vaihtaminen 1980-<br />

1990-luvuilla.<br />

243

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!