pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Paloisniemen rannalle ns. Moleruksen niemelle perustettiin<br />
v. 1918 kansalaissodan hautausmaa, jonka mukaan<br />
paikan nimeksi vakiintui 1930-luvulla Sankariniemi.<br />
Tämän alueen puistosuunnitelma on toteutettu 1950-<br />
luvun alussa arkkitehti Elsi Borgin johdolla.<br />
Paloisvirran kulttuurihistoriallisia kohteita ovat mm. kotiseutumuseon<br />
alue ja Eino Pitkäsen suunnittelema sähkölaitoksen<br />
voima-asema.<br />
Paloisvirran alue muodostaa kaupunkirakenteellisesti<br />
selvän ja puistomaisuudessaan arvokkaan etelärajan<br />
kaupunkikeskustaan.<br />
Sähkölaitoksen voima-asema<br />
v. 19<strong>11</strong>, laajennus Arkkitehti Eino Pitkänen, v. 1939<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Rakennukset on siirretty eri puolilta maakuntaa. Ensimmäisenä<br />
siirrettiin asuinrakennus Vieremän Kumpumäeltä<br />
v. 1958. Navetta latoineen on Iisalmen Ryhälänmäestä<br />
ja tuulimylly on alun perin rakennettu Lapinlahden<br />
Martikkalaan. Aittoja pihapiirissä on vanhan tavan mukaan<br />
useita.<br />
Rautatieaseman alue<br />
1900-luvun vaihteesta alkaen<br />
Valintaperuste: R, H, M.<br />
Valtakunnallisesti merkittävässä luettelossa RKY v. 2009<br />
<strong>Savon</strong> rautatietä, jota oli tehty Kuopioon saakka v. 1889,<br />
jatkettiin Iisalmeen v. 1902 ja edelleen Kajaaniin ulottuvaksi<br />
v. 1904. Iisalmesta tuli risteysasema ja sen merkitys<br />
kasvoi, kun Ylivieskan rata otettiin käyttöön v. 1925.<br />
Asemarakennus rakennettiin B. Granholmin ”III luokan<br />
ilman ravintolaa olevan aseman” piirustusten mukaan<br />
vuosina 1900 - 1902. Sitä laajennettiin vuosina 1904 ja<br />
1930. Asema on ainoa tällä rataosuudella III luokan piirustusten<br />
mukaan toteutettu asemarakennus.<br />
Tiilinen tavaramakasiini rakennettiin v. 1901. Aseman ja<br />
tavaramakasiinin väliin jäävään puistoon siirrettiin 1980-<br />
luvulla aiemmin asemapäällikön talon läheisyydessä<br />
Paloisvirran rantatörmällä sijainnut huvimaja. Asemarakennuksen<br />
kaakkoispuolella on puolipallon muotoinen,<br />
graniittilohkoista tehty pommisuoja vuodelta 1940.<br />
Asema-aukion eteläpuolella puistomaisessa ympäristössä<br />
on alueen yhtenäisimpänä säilynyt kokonaisuus:<br />
pohjoiseteläsuunnassa kulkeva raitti ja sen varrella olevat<br />
asuin- ja talousrakennukset.<br />
Sähkölaitoksen voima-asema<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Kooltaan 9x12 m kokoinen sähkölaitos oli Iisalmen ensimmäisiä<br />
tiilestä ja betonista muurattuja rakennuksia.<br />
Siinä oli kolme osastoa, joihin sijoittuivat höyrykattila,<br />
höyryhuone ja sähkögeneraattori sekä sähköä varastoivat<br />
akkumalaattorit.<br />
Eino Pitkäsen suunnittelema laajennus tehtiin v. 1939<br />
Veikonkadun suunnassa. Toinen laajennus, joka suunniteltiin<br />
kaupungin rakennustoimistossa, tehtiin v. 1960<br />
Simonkadun suunnassa.<br />
Kotiseutumuseo<br />
Päärakennuksen pirtti v. 1730, siirretty alueelle v. 1958,<br />
muut alueelle siirretyt rakennukset 1700-1800-luvuilta.<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Paloisvirran itärannalla sijaitseva museoalue runsas-lukuisine<br />
rakennuksineen esittelee Ylä-<strong>Savon</strong> alueen vanhaan<br />
maatalouskulttuuriin liittyviä rakennustyyppejä.<br />
Asuinrakennuksen kellariin rakennetussa museotilassa<br />
on mm Iisalmen entisen pappilan sisustusta esittelevä<br />
näyttelyhuone.<br />
Lähimpänä Paloisvirtaa sijaitsevat rakennusmestarin talo<br />
ja talousrakennus (v. 1901). Seuraavana asemalle päin<br />
ovat asemapäällikön talo (v. 1901), talousrakennus sekä<br />
kellari ja ulkorakennus (v. 1901) ja lähimpänä asemaa<br />
ratamestarin asuinrakennus (v. 1932) sekä kellari- ja ulkorakennus<br />
(v. 1901). Radan toisella puolella sijaitsevat<br />
aseman veturitallit.<br />
Malminkadun varrella on kaksi v. 1926 valmistunutta<br />
kaksikerroksista asuinrakennusta. Tavaramakasiinia vastapäätä<br />
sijaitsevat yksikerroksinen asuinkasarmi neljälle<br />
perheelle vuodelta 1901 sekä ns. jälleenrakennustalo<br />
vuodelta 1945, neljän perheen yksikerroksinen asuinrakennus.<br />
Asema-aukio ja <strong>Savon</strong>kadun itäpään nupukiveys tehtiin<br />
vuosina 1935-1936. Kivet lohkottiin Paloisvuoresta ja<br />
tehtiin hätäaputöinä. Asema-alueen arvokkaaseen ympäristöön<br />
kuuluvat puistoalueet lehmusrivistöineen.<br />
32
Change language