pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Korpijärven kulttuurimaisema<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Korpisen kylä muodostaa rantapeltoineen poikkeuksellisen<br />
kyläkeskittymän maakunnan hyvin harvaan asutulla<br />
<strong>Pohjois</strong>-Karjalan ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> rajamailla, jossa maisematyyppi<br />
on tyypillisesti karua vedenjakajaseutua, jossa<br />
on lähinnä yksittäisiä taloja. Kylän asutus on sijoittunut<br />
Korpinen-nimisen järven etelärannalle, josta kulkee Varpaisjärveltä<br />
Rautavaaralle johtava maantie.<br />
Itälahti<br />
Asuinrakennuksen vanhin osa v. 1851,<br />
navetta ja aitta 1800-luvulta<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Itälahti on Korpisen järven itäpuolella sijaitseva suuri<br />
vanha maatila, jossa on säilynyt monipuolinen rakennuskanta.<br />
Tilalla on mm. aikaisempi 1700-luvulla rakennettu<br />
savutupa riiheksi muutettuna. Tilan pellolta on<br />
myös löydetty kuoppasaunan pohjarakenteet.<br />
Asuinrakennus on rakennettu vaiheittain.<br />
Vanhin osa rakennettiin v. 1851 ja nykyiseen kokoonsa<br />
talo tehtiin 1880-luvulla. Talo vuorattiin 1930-luvulla.<br />
Myöhemmin yksi kamari on muutettu saunatiloiksi<br />
(1960-luvulla) ja 1980-luvulla talon peruskorjauksessa<br />
mm. ikkunat on vaihdettu.<br />
Ympäröivien peltojen vanhoille maatiloille ominaisten<br />
komeiden pihapuiden ansiosta pihapiiri on arvokas osa<br />
kylämaisemaa.<br />
Entinen Korpisen koulu (nyk. maamiesseurantalo)<br />
rakennettu 1910<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Nykyisin teatteritiloina toimiva rakennus oli alun perin<br />
rakennettu kylän kansakouluksi v. 1910 keskemmälle<br />
kylää, mistä se siirrettiin uuden koulutalon rakentamisen<br />
tieltä v. 1955 nykyiselle paikalle maamiesseuran taloksi.<br />
Tällöin vuosisadan vaihteen tyypillinen koulutalo<br />
muutettiin pelkistetymmäksi suorakaiteen muotoiseksi<br />
seurataloksi. Kaksi luokkaa yhdistettiin yhdeksi saliksi ja<br />
opettajan asunnon paikalle tuli näyttämö. Myös kuistit<br />
uusittiin. Vuonna 1983 jälkeen taloon on tehty uusia sisäverhouksia<br />
sekä saniteettitilat ja kuistiremontti.<br />
Limaniemi<br />
(inventoimatta)<br />
Limaniemen tila on alkujaan ollut alueen omistaneen<br />
metsäyhtiön metsänvartijan asunto. Perimätiedon mukaan<br />
paikalle asetuttiin 1910-luvulla, jolloin ensimmäisenä<br />
rakennuksena salvottiin savusauna. Myöhemmin<br />
tehtiin asuinrakennus, aitta, navetta, riihi ja latoja.<br />
Alkuperäinen savusauna, jossa nurkanpäät olivat kirveellä<br />
katkotut, oli vielä 1980-luvulla liiterinä pihapiirissä.<br />
Tilalla asuttiin luontaistaloudessa 1990-luvulle asti.<br />
Omistajien kuoleman jälkeen Limaniemen tila siirtyi Varpaisjärven<br />
kunnan omistukseen. Rakennukset ovat autioina,<br />
mutta niitä ja pihapiiriä pyritään hoitamaan muistona<br />
korpiseudun asuttamisesta 1900-luvun alussa.<br />
Itälahti, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
296
Change language