pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Taipaleen ensimmäinen kanava rakennettiin v. 1835-<br />
1840. Työn tekivät talonpojat päivätyöläisinä. Kanava<br />
rakennettiin maaston matalimpaan kohtaan, johon<br />
jo 1700-luvulla oli venekulun helpottamiseksi kaivettu<br />
uoma. Kanava oli laivaliikenteen käytössä 31 vuotta<br />
toisen kanavan valmistumiseen asti. Saimaan alueen<br />
kanavaverkosto uusittiin alkaneen höyrylaivaliikenteen<br />
tarpeisiin 1860-1870-luvuilla pääosin työttömyystöinä.<br />
Taipaleen vanhan kanavan viereen rakennettiin kokonaan<br />
uusi kanava hätäaputöinä v. 1867-1871.<br />
Luotsiasema<br />
1800-luku<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY 2009<br />
Vanhalle kanavalle sijoittui tämän jälkeen vesivoimaa ja<br />
sulkukammioita hyväksi käyttävää teollisuutta. Kanavalla<br />
toimi Lehtoniemen konepajan omistajan insinööri<br />
Albert Krankin v. 1889 perustama saha 1910-luvulle<br />
saakka sekä ohitusallasta hyödyntävä kuivatelakka<br />
vuoteen 1917. Sahan jätteistä poltettiin puuhiiltä hiilimiiluissa,<br />
jotka sijaitsivat kanavan itärannalla alasulun<br />
lähellä. Alueella sijainneet työntekijöiden asuinrakennukset<br />
purettiin v. 1928 rakennetun keskuskorjaamon<br />
ja v. 1936 tehdyn uuden rautatien tieltä. 1940-luvulla<br />
alue oli palautunut kokonaan valtion hallintaan.<br />
Vuosina 1962-1967 rakennettiin uusi, Saimaan kanavan<br />
syväväylää vastaava kanava v. 1871 valmistuneen kanavan<br />
paikalle. Samalla koko kanava-alueen liikennejärjestelyt<br />
uusittiin siten, että vanhan kanavan yläkanava peittyi<br />
uuden tien alle. Myös vanhat rakennukset purettiin<br />
lukuun ottamatta v. 1928 valmistunutta keskuskorjaamoa,<br />
joka 1980-luvulla kunnostettiin kanavamuseoksi.<br />
Entinen varikkorakennus<br />
Arkkitehti Thure Hellström, v. 1928<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY 2009<br />
Luotsiasema, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Vuonna 1872 valmistunut luotsiasema on ainoa Taipaleen<br />
kanavan 1800-luvulta säilynyt rakennus. Valtio lunasti<br />
rakennuksen A. Ahlströmiltä satamakonttoriksi ja<br />
luotsiasemaksi. Alun perin rakennus oli luultavasti Paul<br />
Wahlin & Co:n kuljetusosaston Varkauden konttori.<br />
Rakennus on säilynyt ulkoasultaan kuistia lukuun ottamatta<br />
alkuperäisenä. Sisätiloihin on tehty peruskorjauksessa<br />
muutoksia v. 1991. Pihapiirissä on 1900-luvun<br />
alkupuolella rakennettu sauna.<br />
Varkauden tehtaat<br />
Valintaperuste: R, M, H<br />
Valtakunnallisesti merkittävä alue RKY v. 2009.<br />
Kuvaus<br />
Varkauden teollisuusalueen ja koko alueen muotoutuminen<br />
liittyy ennen muuta Suomen puunjalostusteollisuuden<br />
voimakkaaseen nousuun 1900-luvun alussa. Teollisuus<br />
synnytti ympärilleen yhdyskunnan, sen hierarkkiset<br />
asuma-alueet, kirkon, puistot ja palvelulaitokset.<br />
Entinen varikkorakennus<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Nykyisin kanavamuseona toimiva, arkkitehti Thure Hellströmin<br />
suunnittelema makasiini rakennettiin alun perin<br />
varikkorakennukseksi v. 1928<br />
Tehdasalueen ydin on voimakanava ja sen äärelle 1910–<br />
luvulla rakennetut tehtaan ensivaiheeseen kuuluvat<br />
tuotantolaitokset. Näiden joukossa ovat jo päättyneen<br />
sulfiittiselluloosatuotannon muistomerkkeinä selluloosakeittämö<br />
ja happotornit. Sisempänä sijaitsee mm. entinen<br />
talotehdas, joka tuotti Alvar Aallon suunnittelemia<br />
valmistalosarjoja. Uusi v. 1978 valmistunut paperitehdas<br />
(arkkitehtitoimisto Gullichsen-Kairamo-Vormala) jälkikäsittelyosastoineen<br />
on modernin teollisuusarkkitehtuurin<br />
tunnetuimpia töitä.<br />
Historia<br />
Vapaaherra Gustaf Wreden perustama Varkauden järvimalmiruukki<br />
aloitti toimintansa 1800-luvun alussa.<br />
Konepaja ja valimo käynnistyivät 1852 ruukin tultua<br />
kauppaliike Paul Wahl & Co:n omistukseen. Ruukin<br />
toiminta päättyi 1909, ja alue siirtyi A. Ahlström Oy:lle.<br />
261
Change language