pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Aappola, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Oletettavasti 1800-luvulla rakennettu asuinrakennus on<br />
alun perin ollut paritupa, jossa keskellä on ollut porstua<br />
ja kamari. Länsipäädyn pirtti on purettu 1920-luvulla.<br />
Länsipäädyn ja porstuan ja kamarin tilalle on 1930-luvulla<br />
rakennettu kaksi kamaria. Toisen päädyn pirtti on<br />
alun perin ollut savupirtti, jonka uuni v. 1893 muutettiin<br />
uloslämpiäväksi. Tällöin myös laipio uusittiin, seinähirret<br />
veistettiin ja lattialaudat käännettiin.<br />
Rakennuksen vaiheittain rakentamisesta kertoo päätyjen<br />
erirakenteiset ikkunat. Pirtin ikkunatyyppinä on<br />
harvinainen kitti-ikkunarakennetta edeltänyt ikkuna,<br />
jossa lasit on upotettu puitteeseen tehtyihin uriin. Ikkunapenkit<br />
on myös tehty vanhan mallin mukaan yhdestä<br />
lankusta. Paikka on ollut asumattomana 1950-luvulta,<br />
mutta rakennuksia on kuitenkin huolella kunnostettu ja<br />
piha-alueesta huolehdittu. Maalaamattomat rakennukset<br />
pienialaisten ja suojaisten niittyjen keskellä muodostavat<br />
erittäin viehättävän kokonaisuuden.<br />
Tyynelä<br />
Päärakennus, karjarakennus, kellari, aitat, sauna 1920-<br />
luku, riihi v. 1952, vanhempi riihi ja talli, ikä ei inventoinnissa<br />
tiedossa<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Parin kilometrin päässä Kauppilanmäen rautatiepysäkistä<br />
sijaitsevan Tyynelän pihapiiri muodostaa hyvin harmonisen<br />
ja asiantuntemuksella hoidetun miljöön, jossa suurin<br />
osa rakennuksista on 1920-luvulta. Valtio luovutti nykyiselle<br />
omistajasuvulle tilan pika-asutuksen yhteydessä v.<br />
1946, tätä ennen paikka oli kuopiolaisen liikemies Taavetti<br />
Lappalaisen kesäasuntona. Väljästi pihapiiriin sijoitetuista<br />
rakennuksista navetta ja komea karjarakennus<br />
seisovat toisiaan vastatusten, näiden eteläpuolella on<br />
suurin osa muista talousrakennuksista. Karjarakennuksen<br />
navettaosa on tiilestä ja rapattu, mutta tallirakennus<br />
on vanhaan pohjoissavolaiseen tapaan hirrestä. Talli<br />
vaikuttaa detaljiensa (mm. rombikuvioinen heinäparven<br />
luukku) perusteella 1920-lukua vanhemmalta.<br />
Jyrkän vanha ruukkialue<br />
Järvimalmiruukki/1831-1918<br />
Valintaperuste: R, M, H<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Ruukinalue ja masuunien rauniot<br />
Valintaperuste: R, M, H<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Jyrkän ruukki kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin <strong>Savon</strong><br />
järvimalmiruukkeihin. Ne kuvastavat 1800-luvun<br />
alkupuoliskolla tapahtunutta rautateollisuuden painopisteen<br />
syntymistä Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä<br />
olivat järvi- ja suomalmi. Näitä hyödyntäviä <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong><br />
ruukkeja ovat Jyrkän lisäksi Vieremän Salahmi, Karttulan<br />
Souru ja Pieksänmaan Haapakoski sekä Juankosken<br />
Juantehtaan ruukkialue, joka on vanhin ja parhaiten<br />
säilynyt järvimalmia hyödyntänyt ruukki.<br />
212
Change language