pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kanttiseksi kuten Vesannon meijerissä. Jo seuraavana<br />
vuonna meijeriä laajennettiin toisella kerroksella, johon<br />
tuli asunto meijerskalle ja kokoustilat. Vuonna 1929 toiseen<br />
päätyyn rakennettiin laajennuksena uusi myllyosa.<br />
Seuraavassa remontissa v. 1969-1970 meijeriä laajennettiin<br />
90 neliön myymälä- ja varastotilalla lastauskatoksineen<br />
ja terasseineen sekä uudistettiin vanhoja tiloja.<br />
Pielaveden rannassa sijaitsevan meijerin pääjulkisivun<br />
suuntautuminen järvelle kertoo rakennusajan järviliikenteen<br />
merkittävyydestä. Aikoinaan myös piha- ja rantaalueet<br />
olivat, meijerirakennuksen tavoin, ilmeeltään hyvin<br />
edustavia ja puistomaisia.<br />
Säviän meijari ja myllyrakennus<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Tiilirakennuksen viereen rakennettiin v. 1950 puurakenteinen<br />
myllyrakennus Keskusosuusliike Hankkijan v.<br />
1941 laatimien mallipiirustusten mukaan.<br />
Meijerialue on Pielavedellä vanhin teollisuushistoriaan<br />
liittyvä miljöökokonaisuus. Tiilinen meijerirakennus yhdessä<br />
uudempien, omaa aikaansa edustavien rakennusten<br />
kanssa muodostaa jännittävän ja dynaamisen kokonaisuuden.<br />
Säviän Seuralan talo<br />
Valintaperuste: M<br />
Tapuli, hautausmaa ja muistomerkki<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009<br />
Pielaveden vanhimpiin rakennuksiin kuuluva Kirkkosaaren<br />
kellotapulin täsmällistä valmistumisaikaa ei tunneta,<br />
mutta voidaan päätellä, että tapuli olisi rakennettu<br />
1740- ja 1750-lukujen vaihteessa. Kellotapuli oli<br />
käytössä kolmen (kahden) saaressa sijainneen kirkon aikana<br />
vuoteen 1878, jolloin sen kellot siirrettiin nykyisen<br />
kirkon torniin.<br />
Tapuli on tyypiltään poikkeuksellisen solakka pohjalainen<br />
renessanssitapuli. Rakennusmestarina lienee toiminut<br />
Iisalmen emäseurakunnassa näinä aikoina vaikuttanut<br />
Anders Brovall, jonka töitä ovat myös Kiuruveden toisen<br />
kirkon aikana rakennettu tapuli (v. 1769) ja Iisalmen<br />
Kustaa Aadolfin kirkon tapuli (v. 1752). Näihin verrattuna<br />
Kirkkosaaren tapuli on säilynyt alkuperäisimmässä<br />
asussaan vuoraamattomana. Myös kattona on edelleen<br />
paanukate (uusittu viimeksi v. 1985). Iisalmen ja Kiuruveden<br />
tapuleissa katot on myöhemmin pellitetty.<br />
Tapulin hirrestä salvotussa pohjakerroksessa on pohjoiseteläsuuntainen<br />
läpikäytävä, jonka toisella puolella<br />
sijaitsevasta paarihuoneesta johtaa tikkaat piiru- ja lautarakenteiseen<br />
kellokerrokseen. Tämän päällä on kahdeksankulmainen<br />
lanterniini, jonka huipulta kohoaa<br />
puinen viiritanko. Viirin tekstinä on luettavissa ”anno<br />
1748”.<br />
Tapuli todettiin 1850-luvulla korjauskelvottomaksi,<br />
mutta vuonna 1884 se päätettiin kuitenkin säilyttää<br />
muistomerkkinä.<br />
Kirkkosaari<br />
Valintaperuste: R, H, M)<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009<br />
Muinainen Hämeen ja <strong>Savon</strong> maakuntaraja on kulkenut<br />
Pielaveden kirkkosaaressa, jossa saaren keskeisen sijainnin<br />
ja vesireitin merkityksen vuoksi ovat sijainneet myös<br />
Pielaveden ensimmäiset kirkot.<br />
Pielavesi on perustettu Iisalmen kappeliksi v. 1683, jolloin<br />
seurakunnan ensimmäinen kappeli rakennettiin<br />
Lammassaloon eli myöhempään Kirkkosaareen, jossa<br />
ehti olla kaksi kirkkoa, kunnes kirkonpaikaksi valittiin<br />
v. 1870 luvulla nykyinen kirkonkylä. Paikalla on muistomerkki,<br />
vanha hautausmaa sekä kellotapuli vuodelta<br />
1758. Entisen kappalaisen pappilan puinen päärakennus<br />
on vuodelta 1909.<br />
Tapulin rakensi todennäköisesti kokkolalainen kirkonrakentaja<br />
Anders Brovall, joka johti ilmeisesti myös Kirkkosaaren<br />
toisen kirkon rakennustöitä v. 1758-1768.<br />
Kirkkosaaren tapuli<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
164
Change language