pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Opettajan asunnot sijaitsevat katulinjoihin nähden vinossa<br />
kulmassa valoisien, ympäristöön saumattomasti<br />
liittyvien piha-alueiden keskellä, mikä oli yksi funktionalismin<br />
suosimista kaupunkisuunnittelupiirteistä.<br />
Kolme pienkerrostalotyyppistä opettajan asuintaloa ovat<br />
koko maakunnassa poikkeukselliset, tyypillisempää aikakaudelle<br />
oli asuntojen rakentaminen joko itse koulurakennukseen<br />
(Pielaveden lukio) tai yhteen kerrostaloon<br />
(Rautavaara ja Juankoski). Rakennukset muodostavat<br />
yhdessä viereisen yläasteen kanssa komean koulurakennusten<br />
kokonaisuuden.<br />
Tori<br />
O.I. Meurmanin asemakaava v. 1928, torialueen kehittämissuunnitelma<br />
arkkitehti Jari Saarnio v. 1998.<br />
Valintaperuste: R, H, M.<br />
Arkkitehti Otto I. Meurman suunnitteli v. 1928 Kiuruveden<br />
taajaväkisen yhdyskunnan asemakaavan, jossa<br />
tori oli sijoitettu nykyiselle paikalle. Tori alkoi muodostua<br />
varsinaisesti 1930-luvulla ”laahkojen” eli lautarakenteisten<br />
myyntikojujen myötä.<br />
Vuonna 1938 rakennettiin torin eteläpäähän Lottakahvila,<br />
joka toimi myöhemmin linja-autoasemana vuoteen<br />
1969. Tori sai nykyisen hahmonsa 1950-1960-luvuilla<br />
kolmen eri pankin rakennettua liiketalonsa sen ympärille,<br />
mm. arkkitehti Aarne Timosen Osuuspankin kolmikerroksisen<br />
asuin ja liikerakennuksen (rakennettu v.<br />
1951).<br />
Torikokonaisuutta on myöhemmin kehitetty arkkitehtuurikilpailun<br />
(v. 1989) avulla, jonka perusteella torialue<br />
on laatoitettu ja aukion pohjoispäähän on rakennettu<br />
kioskeille ja kahvilalle toritalo. Kiuruveden tori on - Kuopion<br />
torin ohella - maakunnallisesti yksi parhaiten taajamakuvassa<br />
keskeiseksi, edelleen eläväksi julkiseksi tilaksi<br />
hahmottuvista torikokonaisuuksista.<br />
Vanha hautausmaa ja kotiseutumuseo<br />
Vanha hautausmaa ja kellotapuli edustavat taajaman<br />
vanhinta säilynyttä miljöötä. Viereinen kotiseutumuseon<br />
alue tukee kaupunkikuvallisesti aluetta luontevasti.<br />
Huomionarvoinen on myös Kirkkotien kulku hautausmaan<br />
aidan vieressä vanhojen arvoon sopivien puiden<br />
suojassa.<br />
Vanha hautausmaa<br />
Perustettu v. 1762<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Vanha hautausmaa perustettiin v. 1762 nykyisen hautausmaan<br />
pohjoisosaan, jonne muutamia vuosia myöhemmin<br />
rakennettiin pitäjän ensimmäinen kirkko ja<br />
tapuli. Kirkkotarhan ympärille rakennettiin hirsiaita paanukattoisine<br />
porttirakennuksineen. Aita on myöhemmin<br />
korvattu nykyisillä kiviaidoilla. Nykyisen sankarihautausmaan<br />
paikalla oli aikaisemmin toinen kirkko.<br />
Vanha hautausmaa, kuva: Kiuruveden kaupunki<br />
Tämän tuhouduttua tulipalossa v. 1937, rakennettiin<br />
nykyinen kirkko hautausmaan ulkopuolelle muutaman<br />
sadan metrin päähän.<br />
Kellotapuli<br />
V. 1762<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Tapuli on rakennettu Kiuruveden ensimmäisen kirkon<br />
yhteydessä pohjalaisen rakennusmestari Anders Brovallin<br />
johdolla v. 1765. Tapuli on kolminivelinen pohjalainen<br />
renessanssitapuli Iisalmen ja Pielaveden kirkkosaaren<br />
tapulien tavoin, jotka oletetaan myös Anders Brovallin<br />
rakentamiksi. Tapulin nykyinen asu on vuodelta 1896,<br />
jolloin tapuli vuorattiin, katto uusittiin ja kellojen aluslaudoitus<br />
vahvistettiin.<br />
Tapulin käyttö kellojen soittamiseen jäi uuden kirkon<br />
valmistuttua, mutta tapulin alatila palveli ruumishuoneena<br />
vuoteen 1975.<br />
Kotiseutumuseo<br />
Museo perustettu 1970-1980 luvuilla<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Kiuruveden nykyisen kotiseutumuseon pihapiiri on<br />
muodostettu 1970-1980 luvuilla, jolloin paikalle siirrettiin<br />
museon aiemmalta paikalta, Museomäeltä aitat ja<br />
tuulimylly, Luupuvedeltä Hyvärilän v. 1915 rakennettu<br />
asuinrakennus, navetta Koivujärvellä sekä navettalato ja<br />
sauna Sulkavanjärveltä.<br />
Hautausmaan viereen alun perin lainajyvästöksi v. 1860<br />
rakennetusta ja myöhemmin arkkitehti Aarne Timosen<br />
suunnitelmin siunauskappeliksi muutetusta rakennuksesta<br />
tehtiin esinemuseo v. 1977.<br />
Lapinsaaren kulttuurimaisema<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Runsaan kilometrin pituinen, Kiurujärvessä sijaitseva Lapinsaari<br />
rajaa taajaman itäsivua luoden yhdessä kauempana<br />
näkyvän Hingunniemen laidunmaisemien kanssa<br />
hienon maisemanäkymän.<br />
90
Change language