pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Savon</strong> järvimalmiruukit/Salahmi<br />
Luettelointiperuste: (R, M, H)<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009<br />
Salahmin kulttuurimaiseman vanhimmat kerrokset liittyvät<br />
Salahminjärvestä laskevan Murennusjoen Kyhiänkosken<br />
partaalle vuosina 1807-1810 perustettuun ruukkiin,<br />
joka vesimyllyineen, pajoineen, sahoineen ja masuuneineen<br />
muotoutui vähitellen kartanoalueen eteläpuolella<br />
sijaitsevalle joen varren niemekkeelle.<br />
Ensimmäisen harkkohytin pystyttivät Ruotsista saapuneet<br />
Dahlströmin veljekset. Ruukin osti v. 1828 rikas<br />
raahelainen liikemies ja laivanrakentaja Zachris Franzen,<br />
jonka aikana ruukin ja sen ympärille syntyneen<br />
yhdyskunnan aika oli vireimmillään. Tällöin Salahmin<br />
ruukkiyritys kasvoi käsittämään Saarikosken, Nissilän ja<br />
Kauppilanjoen apukarkkohytit. Tuotteita olivat mm. laivatakeet,<br />
pulttirauta, rekirauta, hevosenkengät ja maatalouden<br />
tarvetyökalut. Raahessa oli Salahmilta tuodun<br />
raudan kauppa, mutta Pietarista tuli raudan päämarkkinakanava<br />
Saimaan kanavan valmistumisen (v. 1856)<br />
jälkeen.<br />
Vuonna 1874 ruukin osti varkautelainen, useita raudantuotantolaitoksia<br />
Savossa omistanut Paul Wahl &<br />
Co.-yhtiö, joka oli hieman aiemmin ostanut Franzeneilta<br />
Jyrkkäkosken ruukin (vrt. Sonkajärven Jyrkän ruukki).<br />
Paul Wahl & Co:n aikana ruukin tekniikkaa ja rakennuksia<br />
alettiin kehittää englantilaisten ja skotlantilaisten eli<br />
johtavien teollisuusmaiden esikuvien mukaan.<br />
Vuonna 1909 ruukki siirtyi Varkauden tehtaiden ohella<br />
A. Ahlströmille, joka lopetti raudansulatustoiminnan Salahmilla<br />
seuraavana vuonna. Ruukin teollisuusrakennukset<br />
on tämän jälkeen purettu ja hävitetty. 2000-luvun<br />
vaihteessa museovirasto on dokumentoinut arkeologisten<br />
kaivausten avulla ruukin aikaisia maassa säilyneitä<br />
jäänteitä.<br />
<strong>Savon</strong> Voima Oy osti vuonna 1951 koskialueen Ahlströmeiltä<br />
ja valjasti kosken laajempaan sähköntuotantoon.<br />
Kartanoympäristö<br />
Kartano, C.L. Engel 1830-40-luku, navetta v. 1858, entinen<br />
ruukinkonttori,<br />
Valintaperuste: R, M, H<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Salahmin kartanon joen itärannalle, sillan ja aiemmin<br />
koskessa sijainneen padon pohjoispuolelle rakennutti<br />
Zachris Franzen 1830-luvulla. Keskiosaltaan kaksikerroksinen<br />
empiretyylinen rakennus on mahdollisesti C.L.<br />
Engelin (intendenttikonttori) suunnittelema. Rakennus<br />
on säilyttänyt julkisivuiltaan erittäin hyvin alkuperäisen<br />
asunsa. Sisätiloja muutettiin perusteellisesti kartanon<br />
siirryttyä <strong>Savon</strong> Voiman omistukseen 1950-luvulla.<br />
1990-luvulla rakennukseen tehtiin palauttava peruskorjaus<br />
ja ulkomaalaus.<br />
Kartanoympäristö, Salahmi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
324
Change language