pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kirkko ja hautausmaa<br />
Arkkitehti Ilmari Launis, valmistui v. 1925<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Tervon seurakunta itsenäistyi v. 1922 Karttulasta, minkä<br />
jälkeen kirkollisia tilaisuuksia pidettiin muutama vuosi<br />
osuusmeijerin tiloissa ennen kirkkorakennuksen valmistumista<br />
v. 1925. Suunnitelmat pyydettiin lukuisia kirkkorakennuksia<br />
suunnitelleelta arkkitehti Ilmari Launikselta<br />
ja rakennusmestariksi saatiin Stenbäckin kirkkotyömailta<br />
uransa aloittanut K.A. Honkavaara.<br />
Kirkko on Launiksen omiin ja tuon ajan muihinkin kirkkosuunnitelmiin<br />
verrattuna poikkeuksellisesti lyhytsakarainen<br />
ristikirkko. Suomessa 1920-luvun kirkoista<br />
ylivoimaisesti yleisin oli pohjaltaan suorakaiteen muotoinen<br />
päätytornillinen pitkäkirkko (vrt. maakunnan muut<br />
kirkot, esim. Syvänniemen kirkko Karttulassa). Kirkon<br />
hahmossa ja ornamentiikassa näkyy viitteitä keskiajan<br />
kivikirkkoihin, kuten korkea katto ja tiilien käyttö päätykolmioiden<br />
koristeaiheissa. Julkisivuissa voi havaita<br />
myös piirteitä Italian ja keskiaikaisten hansakaupunkien<br />
kirkoista, kuten päätyräystäslinjan porrastus.<br />
Kirkko on julkisivuiltaan säilynyt alkuperäisessä asussa.<br />
Sisätiloja remontoitiin v. 1969-1970, jolloin seinät maalattiin,<br />
uusittiin alttari, saarnastuoli ja penkit sekä lisättiin<br />
sivusaliin lasiovet. Kamiinalämmitys vaihdettiin sähköön.<br />
Vuonna 1982 kirkon viereen rakennettiin huolto- ja ruumishuonerakennus.<br />
Samalla rakennusten tyylikysymys herätti keskustelua ja<br />
kysymyksiä. Ortodoksitradition mukaista ja ortodoksiväestön<br />
toivomaa aiempien rakennusten ”kopioimista” ei<br />
valtion jälleenrakennustoimikunta suosinut.<br />
Tervon rukoushuoneen suunnittelu ja toteutus on Pielaveden<br />
ortodoksikirkon tavoin poikkeuksellinen maakunnan<br />
muihin ortodoksirakennuksiin verrattuna. Kun lähes<br />
kaikki muut suunnitelmat on laadittu 1950-luvun arkkitehtuurikäsitteitä<br />
ortodoksitraditioon soveltaen, Tervon<br />
ortodoksirukoushuone rakennettiin Suomen itärajan<br />
taakse jääneen Mantsinsaaren Työnpäisen kylän rukoushuoneen<br />
mukaan. Piirustukset laati Salmista Suomeen<br />
tullut entinen rakennusmestari Johannes Brocke. Rukoushuone<br />
ja siihen liittyvä hautausmaa sijaitsee evankelisluterilaista<br />
hautausmaata vastapäätä kirkkotien toisella<br />
puolella.<br />
Tien eteläpuolelle on viime vuosina siirretty seudulta<br />
vanhoja hirsiaittoja museoalueeksi (tiedot museorakennuksista<br />
puuttuvat).<br />
Tervon kirkonkylän yksittäiset kohteet<br />
Uudisharju<br />
Tilan päärakennus 1910-1920-luvulta, navetta<br />
1920-luvulta<br />
Valintaperuste: R, H<br />
Kirkkoa ympäröi v. 1924 käyttöön vihitty hautausmaa,<br />
joka on myös Ilmari Launiksen suunnittelema.<br />
Ortodoksinen rukoushuone<br />
Arkkitehti Ilmari Launis, valmistui v. 1954<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Uudisharju, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Tervon seurakunta oli perustettaessa melko varaton, joten<br />
uuden pappilan rakentamisen sijasta ostettiin Uudisharju<br />
v. 1925 tarkoituksena rakentaa pappila myöhemmin.<br />
Kirkonkylän laidalla sijaitseva Uudisharju oli<br />
liikemies Kalle Tuhkasen rakennuttama 1910- ja 1920-<br />
lukujen vaihteessa.<br />
Ortodoksinen rukoushuone<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Karjalaisten evakot pyrittiin asuttamaan Suomen paikkakunnille<br />
siten, että saman alueen asukkaat voisivat<br />
asettua samoille seuduille. Tervon siirtolaisista suurin osa<br />
on lähtöisin Salmin Mantsinsaaresta. Suuri osa asutettavista<br />
oli ortodokseja, joita varten valtio ohjelmoi 1950-<br />
luvulla kirkkojen ja rukoushuoneiden rakentamisen.<br />
Seurakunta muutti talon papin asunto- ja virkatiloiksi.<br />
Vintille rakennettiin asuinhuone, pihalle rakennettiin<br />
uusi navettarakennus sekä sauna-renkituparakennus.<br />
Käyttö pappilana päättyi uuden valmistuttua kirkon<br />
eteläpuolelle. Vuonna 1982 tila myytiin yksityisomistukseen.<br />
242