pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Karvasalmi, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Jussilansaari, entinen maatilakeskus<br />
Valintaperuste: (R, M)<br />
Jussilansaari on kolmisen kilometriä pitkä saari, joka on<br />
miltei kiinni Karvasalmen ranta-alueessa. Nimensä saari<br />
on saanut siellä sijaitsevasta vanhasta Jussilan maatilasta.<br />
Tilan rakennukset tuhoutuivat 1900-luvun alussa tulipalossa.<br />
Uusi kaksikerroksinen päärakennus rakennettiin<br />
vanhan kaltaisena ja samalle paikalle. Talo on säilynyt<br />
ulkoasultaan hyvin rakentamisaikansa nikkarityyliä heijastelevassa<br />
asussa. Pihapiirin jäljellä olevat ja talousrakennukset<br />
kertovat tilan 1900-luvun alun vauraudesta.<br />
Kulmittain päärakennuksesta sijaitsee hirsipintainen<br />
pehtoorin asunto, jota vastapäätä on suuri porakivinavetan<br />
raunio. Talousrakennuksista poikkeuksellinen on<br />
punatiilipintainen riihi/viljankuivaamo. Maisemassa pitkälle<br />
Karvasalmen puolelle näkyvä, pihaa rajaava pihtakuusiaita<br />
antaa pihalle kartanomaisen luonteen.<br />
Alapitkän kulttuurimaisema<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Alapitkä on rautatiepysäkin ja Maaningantien risteykseen<br />
kasvanut taajama, jonka pohjoispuolen avoimessa<br />
peltomaisemassa on nähtävissä alueen asutushistorian<br />
monipuolisia vaiheita. Vanhat maatilakeskukset, kuten<br />
Hovi ja Räsälä sijaitsevat pienehkön Alapitkänjärven rantamilla.<br />
Siirtokarjalaisuudesta kertovat museoksi muutettu<br />
Yrjö Muren asutustila ja ortodoksirukoushuone.<br />
Asutusmuseo<br />
tyyppipiirustusten mukainen asuinrakennus v. 1952, navetta<br />
v. 1948<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Lapinlahdelle sijoitetut siirtokarjalaiset tulivat pääasiassa<br />
Laatokan Karjalasta Salmista, kuten myös asutustilan v.<br />
1947 saanut Yrjö Mure. Alapitkäjärven rannalle perustetulle<br />
tilalle valmistui seuraavana vuonna navetta, jossa<br />
asuttiin kunnes asuinrakennus valmistui v. 1952. Tilalla<br />
asuttiin vakituisesti 1970-luvulle. 1990-luvun lopulla<br />
tilalle päätettiin perustaan siirtolaisasutuksesta kertova<br />
museo, joka avattiin Asutusmuseo -nimisenä v. 2000.<br />
Asuintalo, sauna, navetta ja puimala ovat säilyneet hyvin<br />
alkuperäisessä asussa. Museon monipuolinen esineistö<br />
ajoittuu 1930-luvulta 1970-luvulle.<br />
Ortodoksinen rukoushuone<br />
Arkkitehti Kaj Englund v. 1952<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Huomattava osa <strong>Pohjois</strong>-Savoon, <strong>Pohjois</strong>-Karjalaan ja<br />
Oulun läänin eteläosiin asutetuista siirtokarjalaisista oli<br />
ortodokseja, mikä näkyy näihin maakuntaan rakennettujen<br />
ortodoksikirkkojen ja rukoushuoneiden, muuta<br />
maata suhteellisesti suuremmassa määrässä. Kirkkojen<br />
ja rukoushuoneiden rakentaminen kuului osana valtion<br />
rahoittamaan siirtoväen asuttamiseen. Oman kirkollisen<br />
perinteen tukemisen katsottiin helpottavan uusille<br />
asuinsijoille juurtumista.<br />
<strong>11</strong>5
Change language