pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kangaslammin Kirkonkylä<br />
Valintaperuste: R, H ,M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009<br />
Kuvaus<br />
Kangaslammin kirkonkylässä on säilynyt 1900-luvun<br />
alun kirkonkylän rakennetta. Rungon muodostaa vanhaa<br />
linjausta noudatteleva maantie, jonka varrella ovat<br />
taajaman julkiset rakennukset. Niistä ns. Manttaalisäätiön<br />
talo on poikkeuksellisen edustava ja hyvin säilynyt<br />
esimerkki suojeluskuntajärjestön arkkitehtuurista.<br />
Raittiin liittyy mm. pitäjäntupa sekä kirkonkylän koulu,<br />
joista vanhempi on kunnan ensimmäinen kansakoulu<br />
vuodelta 1883, uudempi koulu on otettu käyttöön<br />
1940.<br />
Korkealla harjanteella kohoaa huomiota herättävä Kangaslammin<br />
suojeluskunnan ja Lotta Svärd -yhdistyksen<br />
taloksi rakennettu kaksikerroksinen, tornillinen ns. Manttaalisäätiön<br />
talo. Arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema,<br />
1920-luvulla valmistunut valkeaksi rapattu rakennus<br />
hallitsee kirkonkylän muuten pienimittakaavaista rakennettua<br />
ympäristöä ja maisemaa. Kallion suunnittelemat<br />
sisätilat huonejärjestelyineen ja kalusteineen korostavat<br />
talon historiallista arvoa. Edustavin sisätila on tuomarin<br />
huone kokouspöytineen, tuoleineen, arkkupenkkeineen<br />
ja kaappeineen.<br />
Koko kylän ja maiseman keskipiste on v. 1926 valmistunut<br />
manttaalisäätiön talo. Pisamaniemen ympäristö on<br />
kaunis esimerkki suomalaisesta kirkonkylästä vakiintuneena<br />
ympäristötyyppinä.” (teksti kirjasta Etelä-<strong>Savon</strong><br />
rakennusperintö).<br />
Rakentaminen ja kulttuurimaisema eroavat luonnollisesti<br />
eteläisemmän sijaintinsa vuoksi muusta maakunnasta,<br />
mutta seudullisiin rakentamisen erityispiirteiden<br />
syntymiseen on aikoinaan vaikuttanut merkittävästi<br />
myös alueen eristyneisyys, pitkät tai vaivalloiset yhteydet<br />
kaupunkeihin ym. uusia vaikutteita levittäneisiin<br />
paikkoihin.<br />
Erityisesti Kangaslammin talonpoikaisessa rakentamisessa<br />
näkyy seudullisia erityispiirteitä, kuten navettojen<br />
seinärakenne (vrt. Lumpeelan, Huuhansaaren, Viljolahden<br />
Kiisken navetat ja riviaittatyyppi).<br />
Manttaalisäätiön talo<br />
Oiva Kallio, v. 1922-1925, v. 1926<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen<br />
Kylän laidalla on pappila ja kahden kirkonkylän kantatilan<br />
talouskeskukset vanhoine asuin- ja talousrakennuksineen.<br />
Kangaslammin 1972 palaneen puukirkon tilalle<br />
rakennetun uuden kirkon ympäristössä on säilynyt perinteistä<br />
kirkonkylää.<br />
Historia<br />
Rantasalmen pohjoisosassa sijaitseva Kangaslampi muodostettiin<br />
rukoushuonekunnaksi 1862, kappeliksi 1869<br />
ja seurakunnaksi 1894. Kylärakenteessa maamerkkinä<br />
ollut 1869 valmistunut puukirkko paloi 1972. Uusi<br />
kirkko valmistui 1974 arkkitehti Kaj Michaelin piirustusten<br />
mukaan.<br />
Kirkonkylään perustettiin seudun ensimmäinen kansakoulu<br />
1883. Kansakoulun rakensi Olli Immonen. Uudempi<br />
koulurakennus otettiin käyttöön 1940. Koulun<br />
yhteyteen rakennettiin liikuntahalli 1994.<br />
Pisamalahden ranta on ollut asuttuna ainakin 1500-<br />
luvulta. Se oli Rantasalmen emäpitäjän Vesikansan vanhinta<br />
pysyvän asutuksen aluetta. Muutaman talon kylä<br />
alkoi muodostua kirkonkyläksi 1860-luvulla, jolloin kylään<br />
asettui kaksi maakauppiasta ja rakennettiin puukirkko.<br />
Tämä Theodor Mellgrenin suunnittelema kirkko<br />
paloi v. 1972, jonka jälkeen paikalle rakennettiin uusi<br />
Kaj Mikaelin suunnittelemalla kivikirkko.<br />
Kirkonkylän vaiheet on nähtävissä kyläkuvassa: vanhinta<br />
osaa hallitsevat vanhat maatalot ja palvelurakennukset<br />
lahden reunoilla, uudempi maantieajan asutus leviää<br />
ydinosan pohjois- ja länsipuolella.<br />
Manttaalisäätiön talo<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
281
Change language