pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Haajaisen mäkiasutusta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Tienvarren vanhaa rakennuskantaa edustavat aiemmin<br />
kauppana 1920-1959 toiminut Palosuon asuinrakennus<br />
ja alun perin meijeriksi rakennettu Haajaisten nuorisoseuratalo,<br />
joiden kohdalla tielinjaa on oikaistu (ennen<br />
vuotta 1959) kulkemaan hieman etelämpää. Aiemmin<br />
tielinja sivusi Haajaisten nuorisoseuran pihaa.<br />
Palosuo on tyypillinen 1900-luvun alkupuolen kauppaliikkeeksi<br />
tunnistettava taitekattoinen asunnon ja puodin<br />
käsittänyt rakennus, jossa puotiliikkeen sisäänkäynti<br />
oli ajan tavan mukaan rakennuksen ulkonurkkaan tehdyssä<br />
viistouksessa.<br />
Haajaisten nuorisoseuratalo ”Rantala”<br />
Rakennettu meijeriksi v. 1906, laajennus v. 1924<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Haajaisten nuorisoseuratalo on kahdesta eri-ikäisestä<br />
siivestä muodostettu vinkkelimallinen rakennus, jonka<br />
vanhempi siipi oli alun perin rakennettu Haajaisten<br />
Osuusmeijerirakennukseksi v. 1906. Toisen siiven paikalla<br />
meijerillä oli jäähuone. Meijeri lopetti toimintansa<br />
v. 1919, kun noin 2/3 meijeriin maitoa toimittaneista<br />
jäsenistä oli siirtynyt Iisalmen kunnan osuusmeijerin jäseniksi.<br />
Lopettamisen syynä oli maailmanlaajuinen lama,<br />
jolloin Meijeri ei pystynyt mm. uudistamaan laitteitaan ja<br />
tekniikkaa nopeasti kehittyvän maidonjalostuksen vaatimusten<br />
mukaan.<br />
Haajaisten meijerin voimanlähteenä oli hevoskierto, kun<br />
nykyaikaisemmissa meijereissä oltiin siirrytty höyrykoneen<br />
käyttöön.<br />
Nuorisoseura hankki samana vuonna talon, jossa se<br />
aloitti seuraavana vuonna toimintansa. Talo sai tällöin<br />
nimekseen Rantala, jonka nimi veistettiin puukirjaimin v.<br />
1924 valmistuneen talon laajennusosan päätykolmioon<br />
(kirjaimet poistettu myöhemmin). Rakennuskustannuksia<br />
maksettiin mm. järjestämällä suurarpajaiset, joissa<br />
oli myynnissä 10 000 arpaa ja pääpalkintona lehmä.<br />
Osa töistä tehtiin talkoilla, joissa mm. kerättiin talon<br />
eristeeksi sammaleet. Näyttämö- ja saliosan käsittävän<br />
laajennuksen suunnitteli rakennusmestari Kauppinen.<br />
Talon arkkitehtuurissa näkyy mielenkiintoisesti kansanrakentamiselle<br />
ominainen valtakunnallisten tyylivirtausten<br />
omaksumisen pitkä viive: rakennuksen laajennusosassa<br />
on vielä selviä jugendin aiheita, kuten katonharjojen<br />
lautakoristeet (nykyisestä ulkoasusta osa poistettu) ja<br />
julkisivujen laudoitukset, kun jugend Suomessa on totuttu<br />
sijoittamaan lyhyeen, jo 1910-luvulle päättyvään<br />
ajanjaksoon.<br />
Taloa kunnostettiin 1950-luvulla mm. korjaamalla salin<br />
uunit ja uusimalla pärekate. Nyttemmin katto on pellitetty.<br />
Vuonna 1985 vaihdettiin vanhemman osan ikkunat<br />
tummapuitteisiin ja poikkeavanmallisiin. Rakennus<br />
on tämän jälkeen päässyt ränsistymään ja piha heinittymään.<br />
322
Change language