pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Räisälän tilalla, yhdellä Vaaraslahden vanhimmista asuinpaikoista<br />
on asuttu jo 1600-luvun alusta asti. Päärakennus<br />
on valmistunut v. 1850. Kulmittain tähän nähden<br />
sijaitsee Ala-Räisälä. Räisälän vieressä sijaitsee Nuutila,<br />
joka vaaleine päätykolmioineen muistuttaa Räisälän<br />
asuinrakennusta.<br />
Ikälä, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Tilalla on säilynyt pohjoissavolaiselle rakennusperinteelle<br />
harvinainen kolmikerroksinen taitekattoinen eloaitta,<br />
joka hahmoltaan vastaa Kiurujoen Paaran tilalle<br />
pohjalaisten rakentamaa aittaa. Tilan isännän Christer<br />
Ikäheimon v. 1820 rakentaman aitan erityis-piirteinä on<br />
puutapein kiinnitetyt tukiföljarit, koristeelliset laudoitukset<br />
räystäissä ja nurkkasalvosten yläosassa. Sivuseinien<br />
kolme ylintä hirsikertaa on pohjalaiseen tapaan salvottu<br />
alempaa seinälinjaa ulommas.<br />
Samalla peltoaukealla sijaitseva Kivelän tila on lohkottu<br />
Räisälän kantatilasta. Kun Kivelän aikaisempi päärakennus<br />
tuhoutui tulipalossa, tehtiin v. 1931 uuden päärakennuksen<br />
seinät kalkkihiekkatiilestä ja rapattiin, mikä<br />
on rakenteeltaan ajalleen ja maatiloilla harvinainen rakenneratkaisu.<br />
Talon vastaavana mestarina toimi Pielaveden<br />
rakentamiseen paljon vaikuttanut kunnan rakennusmestari<br />
Eemil Ikäheimo.<br />
Laukkala<br />
Valintaperuste: M, R<br />
Heinämäen seuratalo<br />
Rakennettu 1920-1930-luvulla<br />
inventointitiedot puuttuvat<br />
Valintaperuste: R<br />
Räisälänranta<br />
Valintaperuste: M, R<br />
Vaaraslahden kylään kuuluva Räisälänrannan yhteinen<br />
kulttuurimaisema edustaa järvenrantasijaintista maanviljelysmaisemaa,<br />
jossa maisemallisesti merkittäviä maatiloja<br />
ovat Nuutila, Räisälä, Ala-Räisälä ja Kivelä. Näiden<br />
säilynyt rakennuskanta on suhteellisen vanhaa, joskin<br />
rakennuksien rakennushistoriallinen arvo on kärsinyt<br />
myöhemmissä korjauksissa mm. ikkunoiden uusimisen<br />
takia.<br />
Laukkala, Pitkälänniemi<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Laukkala ja Vaaraslahti ovat Pielaveden pohjoisosien<br />
suurimmat kyläalueet. Molemmissa asutus on tyypillisesti<br />
melko hajanaista eikä erityisen selviä kyläkeskuksia<br />
hahmotu. Alueilta voidaan pikemminkin hahmottaa<br />
pienempiä kyläaluekokonaisuuksia. Alueen pohjoisosia<br />
luonnehtii Saimaan ja Päijänteen vesistöalueiden vedenjakajaseudun<br />
metsäselänteiset maisemat, jossa asutus<br />
on harvaa, vanhimman asutuksen sijoittuessa tyypillisesti<br />
mäkien lakialueille kuten Mäkikylässä. Vaaraslahden<br />
ja Laukkalan kyläalueiden välissä on kulkenut myöhäiskeskiajalla<br />
savolaisten ja hämäläisten eräalueiden<br />
raja korkean Hirvimäen kautta.<br />
Alueen eteläosat rajoittuvat Pielavesijärven runsaasti polveileviin<br />
rantoihin, joilla perinteinen asutus peltomaisemineen<br />
muodostaa oman maisematyyppinsä. Näistä yksi<br />
viehättävimpiä on Pitkälänniemi, jossa vanhojen pihojen<br />
rakennuspaikat ja näitä yhdistävät hiekkatiet sijaitsevat<br />
rannoille laskevien mäkipeltojen yläpäässä muodostaen<br />
yhdessä perinteisen maalaiskyläraitin tunnelmaa.<br />
Räisälänranta, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
1900-luvun aikana maanteiden, koulujen ja kauppojen<br />
ym. julkinen rakentaminen ohjasi ja kyläkeskusten muotoutumista<br />
tienvarsille. Tämä maisematyyppi on kuitenkin<br />
häviämässä tienvarsien metsittämisen ja toimintojen<br />
lakkaaminen seurauksena.<br />
167
Change language