pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Entinen Varkauden Suomalainen yhteiskoulu (nyk.<br />
<strong>Savon</strong>tien kerhotalo)<br />
Arkkitehdit Valter ja Ivar Thome, rakennettu v. 1921<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Vuonna 1921 valmistui Kosulanniemeen Varkauden<br />
Suomalainen Yhteiskoulu Thome’n veljesten asemakaavassa<br />
varaamalle paikalle.<br />
Kun v. 1956 valmistui uusi yhteiskoulurakennus (nykyinen<br />
Päiviönsaaren, yläaste), <strong>Savon</strong>tien kiinteistö muutettiin<br />
keskikouluksi ja myöhemmin (1990-luvulla) kaupungin<br />
kerhotiloiksi.<br />
Kuten Thome`n veljesten tehtaalle suunnittelemissa<br />
asuintaloissa, koulussa on taitekatto, jonka etuna oli<br />
mahdollisuus hyödyntää paremmin ullakkokerros.<br />
Entinen Tehtaan kansakoulu<br />
Arkkitehti Karl Lindahl, rakennettu v. 1924<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Tehtaan johtokunta päätti v. 1920 rakentaa kasvavan<br />
oppilasmäärän vuoksi oman koulutalon kansakoululle.<br />
Kaksikerroksinen klassistinen koulurakennus valmistui v.<br />
1924, mutta laajennettiin jo vuosina 1930-1932, jolloin<br />
rakennus kasvoi 2,5-kertaiseksi aiemmasta.<br />
Karl Lindahlin suunnitelmien mukaan v. 1924 valmistunut,<br />
julkisivuiltaan punatiilinen puhtaaksimuurattu<br />
koulurakennus edustaa tuolloin etenkin kaupunkien<br />
koulurakentamisessa muotiin tullutta tyylisuuntausta.<br />
Varkauden koulu on kuitenkin yksi harvoista 1920-luvun<br />
säilyneistä tiilipintaisista rakennuksista.<br />
Kouluun tehtiin huomattava (2,5-kertainen) laajennus<br />
vuosina 1930-1931. Nykyisin rakennus ei enää toimi<br />
kouluna.<br />
Varkauden luterilainen kirkko ja pappila<br />
Arkkitehti Matti Paalanen, rakennettu v. 1937-1939<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Varkauden luterilainen kirkko ja pappila rakennettiin<br />
v. 1937-1939 arkkitehtuurikilpailun tuloksena Matti<br />
Paalasen toiselle sijalle tullein suunnitelmin. Kirkko<br />
torneineen muodostaa vaikuttavan Ahlströminkadun<br />
päätteen paikassa, joka oli esitetty jo Thome´n veljesten<br />
asemakaavassa.<br />
Kirkko, seurakuntasali ja pappilatilat kiertyvät terassimaisesti<br />
muotoillun, juhlallisen sisäpihan ympärille. Kirkkorakennukseen<br />
kuuluu kirkkosali ja sakaristo sekä näihin<br />
liittyvä seurakuntasalin oheistiloineen. Kellotorni on<br />
seurakuntatalon etusivulla. Pappilassa oli kirkkoherranviraston<br />
lisäksi vihki- ja kastekappeli sekä asunnot kirkkoherralle,<br />
kappalaiselle, kanttorille ja vahtimestarille.<br />
Kirkko on maakunnan ainoa funktionalistinen kirkkorakennus.<br />
Liian modernina pidettyä tyyliä ei hyväksytty<br />
kuin poikkeustapauksissa Suomessa kirkkorakentamiseen.<br />
Varkauden kirkon detaljoinnissa on myös nähtävissä<br />
seuraavien vuosikymmenien romanttisia piirteitä:<br />
luonnonkiven käyttö sisäänkäyntien alueilla ja sokkelissa,<br />
pääsisäänkäynnin kolmijakoinen lähes romaaninen<br />
graniittiportaali ja korkean kellotornin alaosan kivimuuraus.<br />
Kirkko peruskorjattiin v. 1990-1991 ja pappila v. 1988-<br />
1989, jolloin mm. pappilan ikkunat on valitettavasti<br />
vaihdettu.<br />
Kommila<br />
Kaavoitettu 1930-luvulla<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />
Puutavarayhtiöt hankkivat 1900-luvun alkupuolella maatiloja<br />
metsineen ja peltoineen puuraaka-aineen saannin<br />
turvatakseen. A. Ahlströmin hankki omistukseensa Varkaudessa<br />
mm Kopolanniemen (v. 1923), Pitkälänniemen<br />
(v. 1909) ja Kommilan (v. 1925) maatilat.<br />
Varkauden kauppalan kaavoittamisen myötä 1930-luvulla<br />
Kommilan maatilan alueelle Multniemenrantaan<br />
alettiin rakentaa ylemmälle keskiluokalle tarkoitettua<br />
omakotialuetta. Talot alueella ovat kookkaita, puolitoista-<br />
tai kaksikerroksisia. Tyylillään muista poikkeuksena<br />
on tehtaan koulun johtajan perheelleen v. 1939 rakennuttama<br />
rapattu funkisasuintalo (Multniemenranta<br />
4), jonka suunnitteli klassistisista töistään paremmin<br />
tunnettu Kuopion kaupunginarkkitehti Juho Nykänen.<br />
Asuinalueen keskelle on jäänyt Kommilan tilan maatilarakennuksista<br />
A. Ahlströmin Kommilan tilalle 1920-<br />
luvulla rakennuttama Pehtoorin asunto.<br />
<strong>Savon</strong>tien varsi on paikoin säilyttänyt kaupunkimaisen<br />
liikekadun ilmeen. Sen merkittävimmät rakennukset<br />
ovat Hankkijan rakennusosastolla suunniteltu ja v. 1940<br />
valmistunut Leppävirran osuusmeijerirakennus ja v. 1930<br />
valmistunut Osuuskunta Työvoiman liiketalo.<br />
Yksittäisiä kohteita Kommilan alueen<br />
läheisyydessä<br />
Männikkö<br />
Arkkitehti Kalevi Väyrynen, talotehtaan mallistoja soveltaen,<br />
rakennettu v. 1947<br />
Valintaperuste: R<br />
Männikkö on v. 1947 valmistunut lääkärin asuinrakennus.<br />
Talon rakentamisessa käytettiin hyväksi Varkauden<br />
talotehtaan valmistaloratkaisuja ja se on esimerkki tehtaan<br />
mallistojen soveltamisesta edustustarkoituksiin.<br />
Rakennuksen aikakaudelle tyypillisiä piirteitä ovat mm<br />
avokuistien tukeminen kimppumaisesti ryhmitetyillä vinopylväillä<br />
sekä luonnonkivenkäyttö sokkeleissa.<br />
265
Change language