pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

Ennen tätä alueen talonpojat olivat valmistaneet järvimalmista
rautaa harkkohyteissä, joista kertovat vielä
alueelta löytyneet yli 40 hytinpaikkaa. Masuunin tuotanto
kesti vuoteen 1858 asti, minkä jälkeen tuotanto
keskitettiin Juantehtaalle.
Ruukin raunioiden kohdalle on myöhemmin rakennettu
hirsirunkoinen vesimylly. Nykyisen Kissakosken myllyn
paikalla olleesta vasarapajasta on jäljellä n. 25x10 m
laaja kivijalka ja pengerrys. Myllyn pohjoispuolella olleesta
ruukin padosta on muistona enää joitain hirsiä
ja vasarapajalle johtaneen voimakanavan jäännökset.
Vanha ruukinranta kokonaisuudessaan toimii nykyään
viehättävänä Säyneisen kylän ranta- ja ulkoilualueena.
Muuruvesi
Muuruveden kirkonkylä
Valintaperuste: R, H, M
Muuruveden kirkko, Kustila ja hautausmaa
Muuruveden kirkko, Kustila ja hautausmaa muodostavat
sekä maisemallisesti, että rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti
mielenkiintoisen ja ehyen kokonaisuuden. Kirkon
suunnitellut Josef Stenbäck on suunnitellut Kustilan navetan,
kun taas Kustilan päärakennuksen on piirtänyt
rakennusmestari K.A. Honkavaara, joka on suunnitellut
huomattavan määrän alueen suurtilojen päärakennuksia
ja valvonut useiden Stenbäckin suunnittelemien kirkkojen
rakentamisen.
Kirkko
J. Stenbäck v. 1901-1904
Valintaperuste: R, H, M, kirkkolaki
Muuruveden kirkon suunnitteli 1900-luvun vaihteen
tuotteliain kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck, jonka 1900-
luvun alun suunnitelmissa alkoi näkyä jugendinvaikutteita.
Kivikirkkojen esikuvina olivat keskiaikaiset kivikirkot
ja niiden koristeornamenttien aiheina kotimaiset
kasvit ja eläimet.
Muuruveden, Varpaisjärven ja Nilsiän kirkot kuuluvat
Stenbäckin luonnonkivipintaisiin maaseutukirkkoihin,
joissa Yhdysvalloista vaikutteita saanut luonnonkiven
käyttö oli karkeaa ja primitiivisen ekspressiivistä (”Rubblestone
technique”). Maaseutukirkoissa sommittelu oli
arkkitehdin kaupunkikirkkoihin verrattuna myös huomattavasti
vapaampaa (Nikula, Suomen taide).
Tyylin muuntautuminen vapaampaan ja arkaaisempaan
kansallisromantiikkaan alkoi näkyä Stenbäckin
1900-luvun alussa suunnittelemissa kirkoissa. Ensimmäisissä
luonnoksissa (v. 1901) Muuruveden kirkko oli
uusgoottilainen keskiaikaisine tiilikomerokoristeluineen.
Lopullisissa piirustuksissa julkisivuja oli yksinkertaistettu
poistamalla uusgotiikan piirteet. Talkootöinä pystytetyn
kirkon rakennustöistä vastasi rakennusmestari K.A.
Honkavaara.
Muuruveden kirkko, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy
60