pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Kiuruveden kunnantalo, nyk. kaupungintalo, kuva: Kiuruveden kaupunki<br />
Pihapiirissä on säilynyt leikkimökki 1880-luvulta ja 1800-<br />
luvun puolivälissä rakennettu aitta, jossa toimi mm Kiuruveden<br />
ensimmäinen posti (v. 1882-1902). Pappila on<br />
toiminut kappalaisen virka-asuntona.<br />
Rovastin pappila<br />
V. 1884, laajennus Juhani Malmiäyräs v. 1939<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Kiuruvesi itsenäistyi v. 1862 Iisalmen emäseurakun-nasta.<br />
Tällöin kappalaisen pappila jätettiin pitäjänapulaiselle ja<br />
kirkkoherralle rakennettiin v. 1884 uusi virkatalo sitä<br />
varten hankitulle maalle kirkonkylän rantaan. Pappilaan<br />
kuuluneista rakennuksista on jäljellä vain päärakennus,<br />
kun muut, tuparakennus, talli, navetta, jyväaitta, halkovaja,<br />
huussi, kellari, sauna, riihi ja puoti on purettu.<br />
Pappila on pohjaltaan karoliininen jatkettuna yhdellä<br />
huoneparilla. Ulkovuoraus on luultavasti 1890-luvulta,<br />
pääteltynä vuorauksen koristetyypistä, joka on samanlainen<br />
kuin v. 1896 vuorattu kellotapuli. Vuonna 1939<br />
pappilaa laajennettiin Juhani Malmiäyräksen suunnittelemalla<br />
arkisto- ja virastosiivellä sekä kellarilla. Tällöin<br />
yläkertaan tehtiin myös asuinhuoneita. Rakennuksen<br />
käyttö pappilana on päättynyt v. 2005, rakennuksen<br />
omistaa edelleen seurakunta. Vuodesta 2007 se on ollut<br />
nuorten toimintapaikkana. Siellä toimii myös rippikouluja<br />
nuorisotyön toimisto.<br />
Kiuruveden kunnantalo, nykyinen kaupungintalo<br />
Arkkitehdit Reijo ja Kari Niskasaari, Kaarlo Viljanen, Ilpo<br />
Väisänen v. 1984<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Kiuruveden kunnantalo, vuodesta 1993 kaupungintalo,<br />
rakennettiin arkkitehtikilpailussa voittaneen ehdotuksen<br />
perusteella.<br />
Suunnitelmat edustivat tuolloin uutta ”Oulun koulun”<br />
tyylisuuntaa, mille oli ominaista perinteisen muotokielen<br />
soveltaminen moderniin rakennustekniikkaan. Päätös<br />
uuden kunnantalon rakentamisesta oli tehty kunnan<br />
100-vuotisjuhlien yhteydessä v. 1973. Kunnantalon paikalta<br />
purettiin v. 1885 rakennettu kansakoulu, joka oli<br />
vuodesta 1958 palvellut kunnantalona. Rakennus edustaa<br />
myös aikakautta, jolloin lukuisiin kuntiin rakennettiin<br />
suuria ja näyttäviä kunnantaloja.<br />
Haja-asutusalueet<br />
Tuuliaismäen navetta<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Aittojärven kylällä, Tuuliaismäen tilalla on säilynyt parsityypiltään<br />
harvinainen hirsinavetta, joka lienee myös<br />
seudun vanhimpia. Kiuruvesi on kuulunut kansantieteellisesti<br />
jo varhain ns. luontinavettojen alueeseen. Näissä<br />
lanta luotiin päivittäin ulos navetasta, kun ns. sekasontanavetassa<br />
lanta luotiin vain keväällä ulos. Tuuliaismäen<br />
navetassa lehmäparret on salvottu kapeista hirsistä ja ne<br />
sijaitsevat vanhan tavan mukaan rakennuksen sivuseinillä,<br />
siten että lehmät olivat kytkettyinä pää sivuseinään<br />
päin. Keskellä rakennusta on puinen silta ja päätyseinälle<br />
päättyvät lantakourut.<br />
Myöhemmissä navettatyypeissä betonista valettujen<br />
syöttöpöytien yleistyttyä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä<br />
syöttöpöytä sijoitettiin keskelle navettaa.<br />
Tila on muodostettu v. 1801 isojaossa. 1860-luvulla rakennettu<br />
asuinrakennus oli aiemmin paritupa, myöhemmin<br />
rakennuksen toinen pää on siirretty muualle. Tila<br />
sijaitsee pienen peltosaarekkeensa keskellä metsäisellä<br />
Suomenselän alueella.<br />
92
Change language