pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
kentajien ohella rakennustyylien ja taitojen leviämiseen<br />
vaikutti sotien ja nälkävuosien aiheuttama kansan lähteminen<br />
kotiseuduiltaan nälkäpakolaisiksi, jolloin ylläpitotaloista<br />
voitiin saada ruoka ja majapaikka työntekoa<br />
vastaan. Kuten Korkeelan aitta, pohjalaisten rakennukset<br />
<strong>Pohjois</strong>-Savossa poikkesivat paikallisista erityisesti<br />
yksityiskohdiltaan mutta usein myös hahmoltaan (vrt.<br />
Kiuruveden Paaran aitta).<br />
Korkeelan ns. avosolaisen aitan pohjakerroksessa on aiemmin<br />
ollut keskeltä läpiajettava sola, jonka kautta tie<br />
pihaan kulki. Katteena ollut lautakatto on korvattu päreellä<br />
ja myöhemmin pellillä. Aitta oli vuoteen 1952 asti<br />
maalaamaton.<br />
Vanhalan ja Mattilan kulttuurimaisema<br />
Valintaeruste: R, M<br />
Vanhalan ja Mattilan vierekkäin sijaitsevat entiset maatilapihapiirit<br />
muodostavat poikkeuksellisen hyvin säilyneen<br />
ja monipuolisesti 1800-luvun ja 1900-luvun alun<br />
talonpoikaisrakentamista edustavan kokonaisuuden.<br />
Vanha kylätie on kulkenut Vanhalan ja Mattilan pihojen<br />
lävitse, josta se 1950-luvulla muutettiin nykyiselle paikalleen.<br />
Pihan vanhin rakennus on v. 1792 rakennettu, julkisivuiltaan<br />
harvinainen, empiren piirteet säilyttänyt pihanpäärakennus<br />
(leveät nurkkalistoitukset, empiren<br />
T-mallia mukailevat kuusiruutuiset ikkunat ja leveällä<br />
vaakalaudalla vuoratut ulkoseinät). Talossa asui alkujaan<br />
palvelusväkeä ja sodan jälkeen siirtolaisia.<br />
Nykyinen päärakennus 1830-luvulta on pihanpäärakennuksen<br />
tavoin julkisivuiltaan hyvin säilynyt. 1950-luvulla<br />
taloon rakennettiin saniteettitilat. Nykyistä edeltäneen,<br />
tulipalossa tuhoutuneen päärakennuksen kerrotaan olleen<br />
kooltaan 16x16 kyynärää (n. 100 neliötä) ja rakennuksessa<br />
olleen lisäksi porstuan ja uudemman ”lasituvan”,<br />
eli uloslämpiävän, lasi-ikkunallisen tuvan.<br />
1800-luvulla rakennettu talli on muutettu v. 1925 kaksikerroksiseksi<br />
aittarakennukseksi. Nykyinen karjarakennus<br />
on rakennettu 1930-luvun alussa aiempaa navettaa<br />
kauemmaksi asuinrakennuksista. Venekota rannassa on<br />
1850-luvulta.<br />
Mattila (Vähä-Korhola)<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Vanhala (Iso-Korhola)<br />
Päärakennus 1830-luku, pihanpäärakennus v. 1792,<br />
karjarakennus v. 1932, aitta ja venekota 1800 luku<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Mattila, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Päärakennus v. 1819, pihan päärakennus 1800-luvun<br />
puoliväli (pohjalaisten rakentama), aiemmin tallina ollut<br />
aittarakennus 1800-luvun alku, karjarakennus 1800-<br />
luku/1939, riihi 1800-luvun alku, jyväaitat 1700-1800-<br />
luku, ym. rannassa vene- ja verkkokodat.<br />
Vanhala, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Vesanto oli 1500-luvulle asti hämäläisten eräaluetta.<br />
Oletettavasti Jämsän Juokslahden kylästä saapunut<br />
Pekka Ollinpoika Huuskonen perusti Vanhalan eli Iso-<br />
Korholan.<br />
Seuraavien isäntien aikana 1600-luvulla tila todettiin veronmaksukyvyttömäksi,<br />
kun viimeinen suvun isäntä pakeni<br />
1630-luvulla sotaväenottoja Inkeriin. Vuonna 1642<br />
talo otettiin uudelleen viljelykseen ja 1660-luvulta 1900-<br />
luvun lopulle tilan omisti Korhosen suku. Tänä aikana<br />
tila on ollut sotilasvirkatalona ja myöhemmin talossa on<br />
ollut myös kunnan kirjasto.<br />
Mattila on erotettu Vanhalan tilasta itsenäiseksi verotettavaksi<br />
tilaksi v. 1786. Erittäin viehättävän vanha pihapiiri<br />
muodostuu pääasiassa 1800-luvun rakennuksista,<br />
jota perinteiset pihapuut, pensaat ja perennat täydentävät.<br />
Yksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1819.<br />
Tätä vastapäätä on 1800-luvun puolivälissä pohjalaisten<br />
rakentama pihanpäärakennus vellikelloineen. Kulmittain<br />
päärakennukseen nähden on hevostallina aiemmin<br />
käytetty aitta, jonka ovien sulkapanelointi näyttää olleen<br />
seudun aitoissa suosittu. Asuinpihan ulkopuolella sijaitsee<br />
pienten aittojen muodostama ryhmä, joista yksi on<br />
perimätiedon mukaan ollut ison vihan aikana piilopirttinä<br />
Luvelahdella. Riihi, kalustovaja ja latorakennukset<br />
sekä hirsinen navettarakennus rajaavat pihaa länsisivulta.<br />
305
Change language