pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Arkkitehtuuriltaan rakennus on yhdistelmä edeltäneiden<br />
vuosikymmenten valkoista funktionalismia (kaareva<br />
päätykatos ja parveke, lippakatokset) ja klassismia (sisäänkäynnin<br />
pilasteriaihe ja symmetrisyys) yhdistettynä<br />
1950-luvun melko eleettömään, mutta ryhdikkääseen<br />
perushahmoon.<br />
funktionalismin muotokieleen (vrt. Iisalmen Pyhän Ristin<br />
kirkko v. 1932, Iisalmen uimarannan rantapaviljonki v.<br />
1934). Rakennuksen muodostaa kaksikerroksinen päämassa<br />
ja sitä pihanpuolelta rajaavat symmetrisesti siipiosat.<br />
Koulun rakennusosia kuten ovia ja ikkunoita ym.<br />
on paljon muutettu.<br />
Osuusliike Uurtajan konttorirakennus<br />
Rakennettu v. 1936<br />
Luettelointiperuste: R, M<br />
Osuusliike Uurtaja perustettiin v. 1919 ja varsinainen<br />
kauppaliike rakennettiin v. 1925 ja maakunnallisesti<br />
merkittävä konttorirakennus v. 1936, johon tuli konttoritilojen<br />
lisäksi asuin- ja varastotiloja.<br />
Entinen kansakoulu<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Osuusliike Uurtaja<br />
kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />
Konttorirakennus kuuluu ns. osuusliikefunkikseen, jota<br />
<strong>Pohjois</strong>-Savossa on säilynyt yllättävän vähän (vrt. Kiuruveden<br />
Osula ja Suonenjoen Asemakatu, Talluskylän<br />
kaupparakennus). Uusi rohkea ja iloinen tyyli ajoittuu<br />
1930-luvulle heijastellen samalla maailmanlaajuisen laman<br />
jälkeistä ilmapiiriä. Aikakausi merkitsi samalla liikerakentamisen<br />
muuttumista keskusjohtoiseksi.<br />
Uurtajan konttorirakennuksen arkkitehtuurin olennaiset<br />
detaljit on edelleen nähtävissä, vaikkakin rapistunut<br />
maalipinta hämää yleisvaikutelmaa: vinoponttilaudoituksella<br />
vuoratut ja ilman näkyviä räystäitä sommitellut<br />
pääjulkisivut ja takasivun pieni varastosiipi, alkuperäiset<br />
ikkunat ja ulko-ovet sekä varastojulkisivun lastauslaituri<br />
lippakatoksineen. Kahdella erilaisella ikkunatyypillä,<br />
kaksiosaisella huoneikkunalla ja pienellä vaakasuuntainen<br />
ikkunayksiköllä (nauhaikkunan osana ja yksittäin)<br />
on luotu varsin ilmeikäs kokonaisuus.<br />
Entinen kansakoulu (nykyinen ala-aste)<br />
Arkkitehti Eino Pitkänen, valmistunut v. 1935<br />
Luettelointiperuste: R, M<br />
Vuonna 1935 Tuusniemelle valmistunut rapattua klassismia<br />
edustava kaksikerroksinen kansakoulu kuuluu<br />
myöhemmin funktionalismistaan tunnetuksi tulleen<br />
arkkitehti Eino Pitkäsen nuoruuden töihin ja vaiheeseen,<br />
jossa hän oli jo muissa rakennustyypeissä siirtymässä<br />
Vanha nimismiehen talo<br />
1800-luvun runko, siirretty paikalle v. 1936<br />
Luettelointiperuste: R<br />
Rakennus siirrettiin nimismiehen taloksi nykyiselle paikalleen<br />
v. 1936 kirkonkylän kansakoulun tontilta. Alkuperäisellä<br />
paikalla rakennus oli kunnan 1920-luvulla<br />
ostaman maatilan päärakennus, joka palveli koulutalona<br />
vuoteen 1935. Nykyisin talossa on kunnan vuokraasuntoja.<br />
Rakennus on julkisivuiltaan säilynyt erittäin<br />
hyvin vuoden 1936 aikaisessa asussa. Tällöin siirron yhteydessä<br />
rakennus korjattiin perusteellisesti, nähtävästi<br />
ulko-ovet ja ikkunat uusittiin. Ikkunoiden ”ylösalaisin<br />
käännettyä t-karmia” muistuttava puitejako oli suosittu<br />
1930-luvulla. Julkisivun neljää sisäänkäyntiä suojaa mielenkiintoiset,<br />
hyvin loivaharjaiset katokset, jotka muistuttavat<br />
samoihin aikoihin funkisrakennuksissa suosittuja<br />
lippakatoksia.<br />
Säilyneet detaljit kuten räystäslaudoitus, ikkunat ja ovet<br />
sekä sisäänkäyntikuistit vaikuttavat kohteen rakennushistorialliseen<br />
arvoon ja tulisi säilyttää (tai korjata säilyttäen)<br />
mahdollisissa korjauksissa.<br />
Entinen apteekin talo<br />
v. 1925<br />
Luettelointiperuste: R<br />
Tuusniemen apteekintalona tunnettu mansardikattoinen<br />
rakennus kuuluu kirkonkylille 1900-luvun ensimmäisillä<br />
vuosikymmeninä syntynyttä virkamiesten ja porvariston<br />
asuin- ja toimitalorakentamista, jota <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> kun-<br />
255