pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Ennen kanavien rakentamista Saimaan ja Kallaveden välistä,<br />
Konnuksen ja Varkauden koskien kautta kulkevaa<br />
vesireittiä oli käytetty jo vuosisatoja. Sisävesiliikenteen<br />
kasvaessa 1800-luvun alussa kosket olivat huomattavana<br />
esteenä, kunnes v. 1835-1941 kummankin kosken<br />
viereen rakennettiin kanavat, jotka olivat ensimmäiset<br />
valtion rakennuttamat kanavat Suomessa.<br />
Saimaan kanavan valmistuttua ne eivät kuitenkaan enää<br />
vastanneet kasvavaa liikennettä, jolloin uudet kanavat<br />
rakennettiin vanhojen viereen v. 1865-1871 osittain nälkävuosien<br />
hätäaputöinä. Vanha kanava muutettiin uittoväyläksi<br />
v. 1917-1921. Kolmas kanava rakennettiin v.<br />
1969-1971 syväväylää varten.<br />
Taipale (Ropan Kasala)<br />
Vanha päärakennus 1790-luku<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Ropan Taipale on Kasasen suvulla 1790-luvulta lähtien<br />
ollut kantatila. Perimätiedon mukaan vanha päärakennus<br />
on pystytetty jo 1700-luvun puolella. Tilan uusi päärakennus<br />
on 1970-luvulta, mutta vanha on säästetty ja<br />
säästynyt suuremmilta muutoksilta. Rakennuksen julkisivun<br />
puhtaat empiren piirteet, kuten nurkkien kiviharkotusta<br />
imitoivat nurkkapilasterit, poikkiharja eli frontoni<br />
ja ullakon puolipyöreä rukki-ikkuna hammaslautakoristuksineen<br />
ovat hyvin harvinaisia ennen 1800-luvun<br />
puoltaväliä rakennetuissa maakunnan talonpoikaisrakennuksissa.<br />
Kuisti ja asuinhuoneiden ikkunalistoitukset<br />
ovat lisätty rakennukseen myöhemmin.<br />
Lasiverannallinen kahden sisäänkäynnin käsittävä lasikuisti<br />
oli hyvin muodikas 1900-luvun alun maatilojen<br />
asuinrakennuksissa.<br />
Aitat on siirretty uuden asuinrakennuksen tieltä pihassa<br />
kauemmaksi jyväaitan jatkoksi. Vanhaa asuinrakennusta<br />
vastapäätä sijainnut navetta on purettu ja uusi rakennettu<br />
sivummalle. Tuulimylly on loitommalla pihasta.<br />
Pihan ulkopuolella sijaitsee pienistä luonnonkivistä<br />
rakennettu paja. Tilalla on harjoitettu kauppaa 1960-<br />
luvulle asti. Saliosan viimeinen kamari oli varastona ja<br />
tavaroiden esittely ja myynti tapahtui tuvassa. Taipaleen<br />
tilan rannassa on ollut matkustaja- ja tavaraliikenteen<br />
laituri. Myös postitie Haapamäkeen on kulkenut Ropan<br />
kautta.<br />
Pehintaipale<br />
Vanha päärakennus 1870-luku<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Länsi-Saamaisessa, Kuopion kirkkoherra Laurentij Kauhasen<br />
mainitaan ostaneen Pehintaipaleen tilan Pehkoselta<br />
1560-luvun alussa. Vuoden 1571 verotietojen<br />
mukaan tilalla on mainittu olleen maakunnan toiseksi<br />
suurin karja. Aitan kattohirressä on omistajan mukaan<br />
vuosilukumerkintä 1500. Päärakennus on pohjalaisen<br />
rakennusmestari Antti Kylmäperän 1870-luvulla rakennuttama.<br />
Tiili- ja kivirakenteinen karjarakennus on<br />
rakennettu v. 1891. Rakennuksen tiilet on valmistettu<br />
omassa tiilitehtaassa. Pihassa on pappila-ajalta peräisin<br />
oleva kirkkotalli, 1870-luvun meijerirakennus ym.<br />
Konnus, kuva: Jussi Jäppinen<br />
142
Change language