13.02.2015 Views

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Myöhemmin rakennus on muutettu kerhotaloksi. Rakennuksen<br />

monimuotoisessa hahmossa näkyy vuosisadan<br />

vaihteen huvilatyyli, joskin rakennuksen ikkunoiden<br />

(v. 1965) ja ulko-ovien muuttaminen on tuhonnut julkisivujen<br />

olennaisia piirteitä.<br />

Kellotalo<br />

V. 1910<br />

Valintaperuste: H, M<br />

Kuuluu RKY v. 2009 aluerajaukseen.<br />

Korkealla mäenkumpareella teollisuuslaitosten tuntumassa<br />

sijaitseva ns. kellotalo on rakennettu vuoden<br />

1910 tienoilla ja nimensä se on saanut talon harjalle rakennetusta<br />

kellosta, jota soitettiin työpäivän alkamisen<br />

ja päättymisen sekä ruokatunnin merkiksi.<br />

Aluksi kelloa soitettiin käsin, mutta 1950-1960 lukujen<br />

vaihteessa kello sähköistettiin. Myöhemmin kello korvattiin<br />

tehtaan sireenillä. Kellotaloa sanotaan myös Postinmäeksi,<br />

sillä rakennuksessa toimi posti vuoteen 1938.<br />

Tämän jälkeen asunto oli kolmen perheen vuokra-asuntona,<br />

minkä jälkeen talo on myyty yksityiselle ja korjattu<br />

yhdeksi asunnoksi.<br />

Tehtaan juhlasali ”Seurala”<br />

V. 1902, korotus 1930-luvulla<br />

1950-luvulla sisätilojen muutoksia<br />

Valintaperuste: H, M<br />

Valtakunnallisesti merkittävä, RKY 2009<br />

Sorsakosken seuratalo eli tehtaan juhlasali ”Seurala” rakennettiin<br />

Oravikoskelta siirretyistä Hovintuvan hirsistä.<br />

Valmistuneessa talossa pidettiin paikkakunnan juhlat<br />

kesäaikaa lukuun ottamatta, jolloin niitä pidettiin ”Lystmehässä”.<br />

Seuralassa oli myös lukusali, jonne Hackman<br />

oli tilannut sanomalehtiä. Talossa oli myös jonkinlainen<br />

kirjasto ja kahvila. Vuosina 1948-1949 juhlasalissa aloitti<br />

Sorsakosken Kino.<br />

Taloa korotettiin 1930-luvulla, jolloin toiseen kerrokseen<br />

tuli huoneita. 1950-luvulla eteisaulaa avarrettiin ja näyttämö<br />

ja juhlasali uusittiin. Tällöin myös vanha kuisti purettiin<br />

ja sisäänkäynti uusittiin.<br />

Seurala sijaitsee keskeisellä ja näkyvällä paikalla teollisuusrakennuksien<br />

tuntumassa.<br />

Sorsakosken koulut<br />

Uno Ullberg v. 1923, uudempi koulu L. .E. Hansten<br />

v. 1953<br />

Valintaperuste: M, R<br />

Valtakunnallisesti merkittävä, RKY v. 2009.<br />

Sorsakosken kaksi komeaa koulurakennusta kuuluvat<br />

maakunnan komeisiin kansakoulukokonaisuuksiin. Rakennukset<br />

ovat laadukkaita esimerkkejä rakennusaikakausiensa<br />

koulusuunnittelusta, joissa molemmissa suunnittelijoina<br />

olivat nimekkäät arkkitehdit.<br />

Kansakoulu, kuva: Arkkitehtitoimisto Hannu Puurunen Oy<br />

131

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!