pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Karankajärven kulttuurimaisema<br />
Valintaperuste: R, M<br />
Karankajärven alue on laajahkojen loivapiirteisten rantapeltojen<br />
ja vedenselän muodostama yhtenäinen kulttuurimaisema,<br />
jossa asutus on sijoittunut peltoalueiden<br />
ylälinjaan kehystävien metsäalueiden rajaan.<br />
Rakentaminen on pääasiassa maatilakeskusten rakennuskantaa,<br />
joka luo maisemalle yhtenäisyyttä. Viehättävämpiä<br />
pihapiirejä on mm. Kallela, jonka komea vinkkelimallinen<br />
ja osin sementtitiilinen karjarakennus rajaa<br />
harmonista piha-aluetta valtatien puolelta. Laajassa<br />
maisemassa myös uudempi suurimittainen maatilarakentaminen<br />
(Karankan ja Sipolan maatilat) istuu hyvin<br />
hoidettujen peltojen taustalle.<br />
Peltojen läpi kulkee valtatie, jonka varrella Karankajärvi<br />
on pohjoisesta saavuttaessa Salahmin jälkeen ensimmäisiä<br />
laajoja viljelymaisemia ja siksikin varsin vaikuttava<br />
<strong>Pohjois</strong>-Pohjanmaan ja <strong>Pohjois</strong>-<strong>Savon</strong> erottavan vedenjakajaselänteen<br />
jälkeen. Maisema kuuluu Ylä-<strong>Savon</strong><br />
viljaville, savikkoisille järvenrannoille syntyneeseen asutustyyppiin,<br />
joista suuri osa sijoittuu Maaningalta pohjoiseen<br />
Vieremälle kirkolle ulottuvaan vyöhykkeeseen.<br />
Karankajärven ohella samaa maisematyyppiä edustavat<br />
Lapinlahdella Lahdenperä ja Iisalmessa Kirmanjärven ja<br />
Iso-Iin maisema-alueet. Yhteisenä selkärankana maisemia<br />
kehystää pohjoiseteläsuuntainen harjujakso, jota<br />
pitkin maakunnan vanhin tie eli Ouluun johtava postitie<br />
on sijoittunut.<br />
Karankajärven kohdalla nykyinen valtatie kulkee peltoalueen<br />
halki, kun vanha Oulun tien linja kiertää alueen<br />
kauempaa idästä.<br />
Palosenmäki<br />
Valintaperuste: M<br />
Tyypillinen vedenjakajaseudun mäkiasutus, Mervi Koskinen,<br />
Maisemainventointi 2009<br />
Pirttimäki, Pitkämäki, Palonmäki ja Mankilanmäki muodostavat<br />
etelä-pohjoissuuntaisen moreenimäkien ketjun<br />
maanselän karulla vedenjakajaseudulla. Mäkien lakialueet<br />
ovat huuhtoutumatonta, ympäristöään viljavampaa<br />
maata. Lakialueet sekä etelä- ja luoteisrinteet ovat viljelyksessä.<br />
Kallioperä on lähes kauttaaltaan moreenin peitossa<br />
ja avokallioita on vähän. Soita on mäkien välisissä<br />
kapeissa painanteissa sekä alavilla alueilla. Osa soista on<br />
raivattu pelloksi.<br />
Palosenmäen asutus muodostuu usean pienen mäkikylän<br />
sarjasta. Kylän eri alueet on nimetty mäkien mukaan:<br />
Pöytämäki, Pirttimäki, Pitkämäki, Palosenmäki ja<br />
Mankilanmäki. Ensimmäiset vakituiset asukkaat tulivat<br />
Mankilanmäkeen todennäköisesti 1700-luvulla. Elanto<br />
on pohjautunut kaskitalouteen, pienkarjatalouteen<br />
ja metsätalouteen. Nykyään viljely on lopetettu osalla<br />
maatiloista. Karjatalous ja metsätalous ovat kuitenkin<br />
edelleen tärkeimpiä elinkeinoja. Perinteiset pelto- ja laidunalueet<br />
mäkien päällä ovat edelleen käytössä ja kylärakenne<br />
on säilynyt ehjänä.<br />
Palosenmäki, kuva: Mervi Koskinen<br />
327
Change language