pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
pdf, 11 Mt, 383 s. - Pohjois-Savon liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Juantehdas, kuva: Jussi Jäppinen<br />
3<br />
JUANKOSKI<br />
Juantehdas<br />
Valintaperuste: R, H, M<br />
Juankosken vanha ruukinalue, valtakunnallisesti merkittävä,<br />
RKY v. 2009<br />
Juantehtaan (Strömsdal) ruukki on Suomen vanhin<br />
ja parhaiten säilynyt järvimalmia hyödyntämyt <strong>Savon</strong><br />
ruukkikokonaisuus. <strong>Savon</strong> järvimalmiruukit kuvastavat<br />
rautateollisuuden uuden painopisteen syntymistä<br />
1800-luvun alun muuttuneissa valtiollisissa olosuhteissa<br />
Itä-Suomeen, jossa raudan lähteenä olivat järvi- ja suomalmi.<br />
Strömsdal Juankoskella on ainoa jo Ruotsin vallan<br />
aikana perustettu järvimalmiruukki.<br />
Strömsdalin ruukki on perustettu v. 1746 Vuoksen vesistöön<br />
kuuluvien Vuotjärven ja Akonjärven väliseen<br />
Juankoskeen. Vanhan ruukkialueen rakennuskanta on<br />
suurelta osin 1800-luvun jälkipuoliskolta, taloudellisen<br />
vapautumisen ajalta. Erityisesti ruukkitoimintaan liittyneet<br />
tuotantorakennukset ovat tärkeimmiltä osiltaan<br />
yhä jäljellä. Teollista toimintaa entisten ruukkirakennusten<br />
tuntumassa ovat jatkaneet kartonkitehdas ja viiratehdas.<br />
Ruukin omistajat vaihtuivat usein ja omistussuhteet olivat<br />
epämääräisiä. Ruukin kukoistuskausi alkoi 1850-luvulla<br />
parantuneiden kauppayhteyksien (Saimaan kanava<br />
v. 1856) takia. Tällöin ruukki oli venäläisen hovineuvoksetar<br />
Anastasia Ponomarevan omistuksessa.<br />
Vuonna 1904 tehtaan osti vapaaherra Anthon von Alftan,<br />
joka rakennutti ruukin yhteyteen puuhiomon ja<br />
höyrysahan. Ruukin toiminta jatkui 1910-luvulle. Teollista<br />
toimintaa entisten ruukkirakennusten tuntumassa<br />
jatkavat kartonkitehdas ja viiratehdas.<br />
Juantehtaan teollista kokonaisuutta täydentävät ruukinkartano,<br />
virkailija- ja työväenasunnot talousrakennuksineen<br />
sekä monet ruukkiyhteisön toimintaan liittyvät<br />
rakennukset.<br />
Työväenasunnot ovat ryhmittyneet lähinnä kahdelle<br />
alueelle, Pikonniemeen johtavan tien varteen ja Hussolanmäelle<br />
kartonkitehtaan pohjoispuolelle. Kosken länsirannan<br />
ruukinaikaisiin teollisuusrakennuksiin kuuluu<br />
punatiiliset entiset valimo-, paja- ja verstasrakennukset<br />
sekä keskusraitin molemmin puolin kosken partaalle rakennetut<br />
puurakennukset.<br />
Aikoinaan teolliseen toimintaan olennaisesti kuuluneista<br />
vesivoimalaitteista on jäljellä kosken pato, mutta<br />
masuunin puhalluskoneitten ja pajojen kankivasaroitten<br />
voimanlähteet, vesirattaat ja turbiinit on purettu ja niihin<br />
vettä johtaneet kanavat on hävitetty tai täytetty jo<br />
vuosikymmeniä sitten.<br />
Kaksi suurta, tyypiltään ainutlaatuista tiilistä hiiliuunia (v.<br />
1890) on ruukinkoskelta n. 1,5 km luoteeseen Pikonniemen<br />
kärjessä.<br />
Vanhan masuunin, pajan, konepajan ja<br />
puuverstaan muodostama rakennuskokonaisuus<br />
RKY v. 2009<br />
Vanha masuuni, nykyisin ruukin museona, Masuuni<br />
Brunou -nimellä<br />
v. 1859<br />
Nykyistä v. 1859 rakennettua masuunia edelsi kaksi aikaisempaa<br />
masuunia, joista ensimmäinen oli toiminnassa<br />
jo v. 1751. Takkirautaa valmistanut masuuni oli käytössä<br />
vuoteen 1910. Raudanvalmistuksen loputtua itse sulatusuuni<br />
purettiin, mutta masuunirakennus kunnostettiin<br />
varasto- ja verstaskäyttöön. Vuosina 1990-1991 masuunirakennus<br />
kunnostettiin museo- ja kokous tiloiksi.<br />
53
Change language