Kirkon ja Valtion Militantti
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Kirkon</strong> <strong>ja</strong> <strong>Valtion</strong> <strong>Militantti</strong><br />
Lutherin tulo koetetaan estää<br />
Kun uutinen Lutherin saapumisesta valtiopäivien eteen levisi Wormsissa, syntyi yleinen<br />
liike. Paavin lähettiläs Aleander, jolle Lutherin asia oli erityisesti uskottu, säikähti <strong>ja</strong><br />
vimmastui. Hän näki, että tutkimus johtaisi paavin asialle epäedulliseen tulokseen. Sellaisen<br />
asian tutkiminen, jonka paavi oli antamallaan tuomiopäätöksellä jo ratkaissut, oli paavin<br />
arvovallan halveksimista. Lisäksi hän pelkäsi Lutherin kaunopuheisten <strong>ja</strong> voimakkaiden<br />
todistusten kääntävän monta ruhtinasta pois paavin asian puolelta. Sen tähden hän vaati<br />
Kaarlea estämään Lutherin esiintymisen Wormsissa. Näihin aikoihin julkaistiin se bulla,<br />
jossa Luther julistettiin pannaan, <strong>ja</strong> tämä yhdessä lähettilään esitysten kanssa sai keisarin<br />
myöntymään. Hän kirjoitti vaaliruhtinaalle, että Lutherin oli jäätävä Wittenbergiin, ellei hän<br />
halunnut peruuttaa. {AO7 122.1}<br />
Aleander ei tyytynyt tähän voittoon vaan koetti kaikin voimin <strong>ja</strong> kaikkea mahdollista<br />
oveluutta käyttämällä saada Lutherin tuomituksi. Väsymättömästi, mikä olisi ollut<br />
paremman asian arvoista, hän tyrkytti tätä ratkaisua ruhtinaille, prelaateille <strong>ja</strong> muille<br />
valtiopäivien jäsenille <strong>ja</strong> syytti uskonpuhdista<strong>ja</strong>a »kiihotuksesta, kapinoimisesta, julkeudesta<br />
<strong>ja</strong> jumalanpilkasta». Mutta lähettilään viha <strong>ja</strong> raivo ilmaisivat liiankin selvästi, mikä henki<br />
häntä johti. Yleisesti sanottiin: »Häntä oh<strong>ja</strong>a viha <strong>ja</strong> kostonhalu paljon enemmän kuin into <strong>ja</strong><br />
hurskaus.»97 Enemmistö valtiopäivillä tuli Lutherin asialle suopeammaksi kuin koskaan<br />
ennen. {AO7 122.2}<br />
Kaksinkertaisen innokkaasti Aleander vaati keisaria toteuttamaan paavin määräykset<br />
velvollisuutensa mukaisesti. Mutta Saksan lakien mukaan tämä ei voinut tapahtua ilman<br />
ruhtinaiden suostumusta, <strong>ja</strong> kun Kaarle lähettilään hellittämättömyyden tähden viimein<br />
myöntyi, hän kehotti tätä esittämään asiansa valtiopäiville. »Se oli merkkipäivä paavin<br />
lähettiläälle. Kokous oli suuri <strong>ja</strong> asia vielä suurempi. Aleanderin tehtävänä oli puhua<br />
Rooman, kaikkien seurakuntien äidin <strong>ja</strong> valti<strong>ja</strong>ttaren, puolesta.» Hän oli puolustava Pietarin<br />
arvovaltaa kristikunnan kokoontuneiden ruhtinaiden edessä. »Hän oli kaunopuheinen <strong>ja</strong><br />
nousi suureen arvoon tässä tilaisuudessa. Kaitselmus oli määrännyt, että Roomaa tuli<br />
edustamaan <strong>ja</strong> puolustamaan ylimmän tuomioistuimen edessä sen taitavin puhu<strong>ja</strong>, ennen<br />
kuin se tuomittiin.»98 Uskonpuhdista<strong>ja</strong>n kannatta<strong>ja</strong>t odottivat huolestuneina Aleanderin<br />
puheen vaikutusta. Saksin vaaliruhtinas ei ollut läsnä, mutta hänen määräyksestään jotkut<br />
hänen neuvosmiehistään olivat saapuvilla <strong>ja</strong> tekivät muistiinpano<strong>ja</strong> lähettilään<br />
puheesta. {AO7 122.3}<br />
Kaikella oppineisuuden <strong>ja</strong> kaunopuheisuuden voimalla Aleander yritti kumota totuutta.<br />
Hän sinkosi syytöksen toisensa jälkeen Lutheria vastaan väittäen häntä kirkon <strong>ja</strong> valtion,<br />
elävien <strong>ja</strong> kuolleiden, papiston <strong>ja</strong> maallikkojen, kirkolliskokousten <strong>ja</strong> yksityisten kristittyjen<br />
viholliseksi. »Lutherin harhaopeissa on kyllin syytä», hän sanoi, »sadantuhannen<br />
harhaoppisen polttamiseen.» {AO7 123.1}<br />
96
Change language