Kirkon ja Valtion Militantti
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Kirkon</strong> <strong>ja</strong> <strong>Valtion</strong> <strong>Militantti</strong><br />
Sielun kuolemattomuusoppi <strong>ja</strong> viimeinen tuomio<br />
Ennen kuin kukaan voi päästä autuaitten asuntoihin, hänen asiansa on käsiteltävä <strong>ja</strong><br />
hänen luonteensa <strong>ja</strong> tekonsa tutkittava Jumalan edessä. Kaikki tuomitaan sen perusteella,<br />
mitä kirjoihin on kirjoitettu, <strong>ja</strong> kaikki saavat tekojensa mukaisen palkan. Tämä<br />
tuomitseminen ei tapahdu ihmisen kuollessa. Pankaamme merkille Paavalin sanat: »Hän on<br />
säätänyt päivän, jona hän on tuomitseva maanpiirin vanhurskaudessa sen miehen kautta,<br />
jonka hän siihen on määrännyt; <strong>ja</strong> hän on antanut kaikille siitä vakuuden, herättämällä hänet<br />
kuolleista» (Ap.t. 17: 31). Tässä Paavali selvästi osoittaa, että maailman tuomitsemista<br />
varten on määrätty erikoinen aika, joka Paavalin eläessä vielä oli tulevaisuudessa. {AO8<br />
59.1}<br />
Juudas viittaa samaan aikakaueen kirjoittaessaan Jumalasta,että »hän ne enkelit, jotka<br />
eivät säilyttäneet valta-asemaansa, vaan jättivät oman asumuksensa, pani pimeyteen<br />
iankaikkisissa kahleissa säilytettäväksi suuren päivän tuomioon». Ja hän lainaa Eenokin<br />
sanat: »Katso, Herra tulee tuhannen tuhansine pyhinensä tuomitsemaan kaikkia» (Juud. 6,<br />
14, 15). Johannes kirjoittaa: »Minä näin kuolleet, suuret <strong>ja</strong> pienet, seisomassa valtaistuimen<br />
edessä, <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>t avattiin; — <strong>ja</strong> kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli<br />
kirjoitettu, tekojensa mukaan» (Ilm. 20:12). {AO8 59.2}<br />
Mutta jos kuolleet jo ovat naut-timassa taivaan autuutta tai vään-telehtimässä helvetin<br />
tulessa, niin mitä varten on tuleva tuomio? Jumalan sanan opetukset näistä tärkeistä<br />
kysymyksistä eivät ole hämäriä eivätkä ristiriitaisia; tavalliset ihmiset voivat ne ymmärtää.<br />
Mutta kuka vilpitön ihminen voi vallalla olevassa teoriassa nähdä joko viisautta tai<br />
oikeudenmukaisuutta? Saavatko vanhurskaat, sen jälkeen kun heidän asiansa on tuomiolla<br />
tutkittu, kuulla sanat: »Hyvä on, sinä hyvä <strong>ja</strong> uskollinen palveli<strong>ja</strong>. — Mene herrasi iloon»,<br />
oltuaan hänen luonaan kenties jo pitkät a<strong>ja</strong>t? Kutsutaanko juma-lattomat piinapaikastansa<br />
kuulemaan koko maailman tuomarin päätöstä: »Menkää pois minun tyköäni, te kirotut,<br />
siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle <strong>ja</strong> hänen enkeleillensä»? (Matt.<br />
25: 21, 41). Voi vakavaa pilkkaa, Jumalan viisauden <strong>ja</strong> oikeudenmukaisuuden häpeällistä<br />
syyttämistä! {AO8 59.3}<br />
Sielun kuolemattomuusoppi oli Rooman kirkon pakanuudesta lainaamia vääriä oppe<strong>ja</strong>,<br />
jotka se liitti kristinuskoon. Martti Luther luki sen niiden »luonnottomien tarujen joukkoon,<br />
jotka ovat osana Rooman paavien käskykirjeiden muodostamassa tunkiossa.»380<br />
Selittäessään Saarnaa<strong>ja</strong>n kir<strong>ja</strong>ssa olevia Salomon sano<strong>ja</strong>: »Kuolleet eivät tiedä mitään»,<br />
uskonpuhdista<strong>ja</strong> sanoo: »Tämä on toinen kohta, joka osoittaa, että kuolleet ovat —<br />
tiedottomia. Hän sanoo, että siellä ei ole tekoa, ei a<strong>ja</strong>tusta, ei tietoa eikä viisautta. Salomo<br />
päätteli, että kuolleet nukkuvat eivätkä ole mistään tietoisia. He lepäävät laskematta päiviä<br />
tai vuosia, <strong>ja</strong> kun he heräävät, heistä tuntuu siltä, kuin he olisivat nukkuneet vain<br />
hetkisen.»381 {AO8 59.4}<br />
378
Change language