Kirkon ja Valtion Militantti
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Sota on Valtion elinkysymys, elämän ja kuoleman piiri, tie säilymiseen tai tuhoon. Sen huolellinen tutkiminen on välttämätöntä. (2) Siksi, arvioi sitä viiden perusasian kannalta ja vertaa seitsemää myöhemmin mainittavaa tekijää. Niin voit punnita sen olennaiset osat. 3. Ensimmäinen näistä perusasioista on moraalinen vaikutusvalta, toinen sää, kolmas maasto, neljäs johto ja viides oppi. (4). Moraalisella vaikutusvallalla tarkoitan sitä, mikä saa alamaiset elämään sopusoinnussa hallitsijoiden kanssa, niin että he seuraavat näitä elämässä ja menevät kuolemaan tuntematta kuolemanpelkoa. Opilla tarkoitan organisaatiota, valvontaa, oikeiden arvojen määräämistä upseereille, huoltoyhteyksien järjestämistä ja tärkeimpien armeijan tarvitsemien tarvikkeiden hankkimista. (9). Ei ole kenraalia, joka ei olisi kuullut näistä viidestä perusasiasta. Ne jotka hallitsevat ne, voittavat, ne jotka eivät, lyödään. Kaikki sodankäynti perustuu harhaanjohtamiseen. Jos nyt käy niin, että arviot temppelissä ennen vihamielisyyksien aloittamista viittaavat voittoon, johtuu se siitä, että laskelmat osoittavat oman voiman vihollisen voimaa suuremmaksi; jos se viittaa tappioon, johtuu se siitä että laskelmat osoittavat omat voimat heikommiksi. Monien laskujen jälkeen voi voittaa, vain muutaman jälkeen ei...
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Kirkon</strong> <strong>ja</strong> <strong>Valtion</strong> <strong>Militantti</strong><br />
sisältyivät paavin ylivallan tunnustamiseen, pyhien palvontaan <strong>ja</strong> lahjojen antamiseen<br />
munkeille <strong>ja</strong> että tämä riitti varmistamaan heille paikan taivaassa. {AO7 66.1}<br />
Oppineet <strong>ja</strong> hurskaat miehet olivat turhaan työskennelleet saadakseen aikaan parannusta<br />
näissä munkkien veljeskunnissa; mutta Wycliff, jolla oli selvempi näkemys, iski pahan<br />
juureen <strong>ja</strong> selitti, että itse järjestelmä oli vää rä, sekä vaati sitä hävitettäväksi. Syntyi<br />
keskustelua <strong>ja</strong> tehtiin kysymyksiä. Kun munkit kulkivat ympäri maan myyden paavin<br />
anekirjeitä, monet alkoivat epäillä, oliko mahdollista ostaa syntien anteeksiantoa rahalla, <strong>ja</strong><br />
he kysyivät, eikö heidän tulisi etsiä anteeksiantoa Jumalalta ennemmin kuin Rooman<br />
paavilta.23 Monet tulivat levottomiksi munkkien saaliinhimosta, jota ei näyttänyt voitavan<br />
koskaan tyydyttää. »Rooman papit <strong>ja</strong> munkit», he sanoivat, »syövät meitä niin kuin syöpä.<br />
Jumalan täytyy pelastaa meidät, muutoin kansa häviää.»24 Peittääkseen ahneuttaan nämä<br />
kerjäävät munkit väittivät seuraavansa Vapahta<strong>ja</strong>n esimerkkiä. He selittivät, että Jeesus <strong>ja</strong><br />
hänen opetuslapsensa elivät kansan antamilla almuilla. Tämä väite koitui vahingoksi heidän<br />
asialleen, sillä se johti monet tutkimaan Raamattua saadakseen tietää totuuden tulos, jota<br />
Rooma vähimmin toivoi. Ihmisten huomio kiintyi totuuden lähteeseen, jota se koetti pitää<br />
salassa. {AO7 66.2}<br />
Wycliff alkoi kirjoittaa <strong>ja</strong> julkaista kir<strong>ja</strong>sia munkke<strong>ja</strong> vastaan, ei kuitenkaan niin paljon<br />
halusta ruveta väittelemään heidän kanssaan kuin kiinnittääkseen kansan huomiota<br />
Raamatun <strong>ja</strong> sen Alkuunpani<strong>ja</strong>n opetuksiin. Hän selitti, ettei paavilla ollut suurempaa valtaa<br />
antaa syntejä anteeksi tai julistaa pannaan kuin tavallisilla papeilla <strong>ja</strong> ettei ketään ihmistä voi<br />
oikeudenmukaisesti julistaa pannaan, ellei hän ensin ole vetänyt päälleen Jumalan tuomiota.<br />
Hän ei olisi voinut tehokkaammalla tavalla ryhtyä hajottamaan sitä hengellisen <strong>ja</strong> maallisen<br />
vallan jättiläisrakennusta, jonka paavi oli pystyttänyt <strong>ja</strong> jossa miljoonien sielu <strong>ja</strong> ruumis oli<br />
vangittuina. {AO7 66.3}<br />
Englannin oikeuksien puolusta<strong>ja</strong><br />
Wycliff kutsuttiin uudelleen puolustamaan Englannin valtion oikeuksia Rooman<br />
tunkeilua vastaan; <strong>ja</strong> kun hänet oli nimitetty kuninkaan lähettilääksi, hän vietti kaksi vuotta<br />
Alankomaissa neuvotellen paavin asiamiesten kanssa. Täällä hän joutui yhteyteen<br />
ranskalaisten, italialaisten <strong>ja</strong> espan<strong>ja</strong>laisten kirkonmiesten kanssa; hänellä oli tilaisuus<br />
katsoa kulissien taakse <strong>ja</strong> saada tieto<strong>ja</strong> monista asioista, joista hän Englannissa olisi jäänyt<br />
tietämättömäksi. Hän oppi paljon sellaista, mikä antoi pontta hänen myöhemmälle<br />
toiminnalleen. Näissä paavin hovin edustajissa hän näki pappisvallan todellisen luonteen <strong>ja</strong><br />
tarkoituksen. Hän palasi Englantiin <strong>ja</strong>tkamaan aikaisempaa opetustyötään julkisemmin <strong>ja</strong><br />
innokkaammin kuin ennen. Hän selitti, että ahneus, ylpeys <strong>ja</strong> petos olivat Rooman<br />
epäjumalia. {AO7 68.1}<br />
Eräässä kir<strong>ja</strong>sessaan hän sanoo paavista <strong>ja</strong> hänen rahankerääjistään: »He riistävät meidän<br />
maaltamme köyhien elatuksen <strong>ja</strong> tuhansia markko<strong>ja</strong> vuodessa kuninkaan raho<strong>ja</strong> maksuna<br />
sakramenteista <strong>ja</strong> hengellisistä asioista, mikä kaikki on simonian inhottavaa<br />
52
Change language